Suomen kätköilijöiden löytömäärän ykköspaikkaa on jo useamman vuoden pitänyt sama nimimerkki: kapeka. Päätimme kysyä kapekalta pientä haastattelua, kun hänellä maaginen 100 000 löydön rajapyykki lähestyi ja pienellä suostuttelulla kapeka suostuikin haastatteluun.
Onnittelemme kapekaa 100 000 löydön virstanpylväästä. Se on huima määrä kätkölöytöjä ja todennäköisesti hetki menee ennen kuin seuraava suomalainen kätkölijä ylittää tuon merkkipaalun, sillä tällä hetkellä löytömäärien top-listalla seuraavat kolme kätköilijää tulee noin 40 000 löydön päässä kapekasta. Mutta mennään pidemmittä alustuksitta haastatteluun.
Haastattelussa kapeka
Aloitetaanpa ihan alusta. Mistä kapeka kuulit kätköilystä ekan kerran?
Kaveri houkutteli tilaisuuteen, jossa kerrottiin geokätköilystä. En ollut innostunut asiasta, mutta lähdin kuitenkin mukaan. Kun ei meinattu löytää paikkaa niin ehdotin että lähdetään pois. Löydettiin kuitenkin perille
Mielenkiintoista, että aluksi et ollut innostunut aiheesta. Entä milloin sitten päätit aloittaa kätköilyn?
Taisin tehdä tilaisuuden jälkeen tunnarit ja seuraavana päivänä lähdin etsimään kätköä. Mulla ei ollut gepsiä, joten kartasta katsoin paikan ja löysin piilon. Tuo kätkö on vieläkin olemassa, tosin on tainnut vaihtaa paikkaa.
Aivan, tuo ajankohta oli 27.3. 2009. Siihen aikaan aika moni aloitti kätköilyn kartan avulla, sillä tuohon aikaan ei ollut mitenkään itsestään selvää, että puhelimessa oli GPS, vaikka niitä alkoi jo tuolloin toki olemaan jonkin verran. Ensimmäiseksi kätköksi kapekalle valikoitu FIN Highway 4 Hotspot Kempele. Entä oletko jo suunnitellut, mikä kätkö saisi kunnian olla 100 000. löytö?
Tasakätkölle en oo suunnitellut mitään tiettyä kätköä niinkuin en muillekaan merkkipaaluille. Vaikeaa se olisinkin, kun mulla on yleensä runsaasti loggausjonoa. Tosin vois kait sitä lukita jonkin tietyn kätkön jos haluaisi. Juhlia en järjestäjä, jos joku muu haluaa jonkun miitin aiheesta järjestää niin se sopii (kuten aiemmin 50 000 miitti)
Tästä siis jollekin innokkaalle miitti-idea. 13 vuotta on kulunut kapekalla kätköilyn aloittamisesta. Se tarkoittaa reilua 7500 löytöä per vuosi ja siten yli 20 löytöä päivässä keskimäärin. Miten aika riittää kätköillä näin paljon?
Olen lopettanut työt ajat sitten ja keskittynyt vain kätköilyyn. Tosiaan keskimäärin 13 vuoden aikana oon joka päivä hakenut 20 kätköä. Se on paljon, varsinkin kun kotipaikkani lähellä ei paljon kätköjä ole hakematta.
Se on kieltämättä aika paljon. Entä millaisia kätköilyreissusi nykyisin ovat, koska oletettavasti lähialueen kätköt on pitkälti haettu?
Päiväseltään saatan käydä 500-700 kilometrin lenkin, mutta kätköjä ei kovin montaa tule. Varsinkin nykyisin kätköilen yleensä yksinäni. Ennen korona-aikaa tuli tehtyä ulkomaan reissuja kavereiden kanssa. Eikä vieläkään tahdo saada reissuja ukomaille aikaiseksi. Jos haluan saada ennemmän löytöjä, pitää lähteä kauemmas ja silloin reissussa menee useampi päivä.
Kieltämättä ulkomaan matkailu ei vielä ole palannut koronaa edeltävälle tasolle. Toivotaan, että reissuseuraa löytyy ja pääset taas kiertämään ulkomaillekin. Entä kuinka kaukana kotoasi Oulusta on lähimmät löytämättömät kätköt?
Kun otan geocache.fi:stä 2000 löytämätöntä on alue reilusti yli puoli Suomea eli Nuorgamista Pietarsaari-Nurmes akselille asti. Muutama kätkö on hakematta myös kotipaikkakunnalta. Pidän lähialueenani 200 kilometrin sädettä.
Huhhuh! Aikamoinen lähialue. Itsellä on muutaman kilometrin päässäkin taas kätkö, jota ei ole vielä saanut aikaiseksi hakea. Suomessa on vuosien saatossa julkaistu noin 120 000 kätköä, joista 75 000 on vielä aktiivisia. Kuinka paljon sinulla on löytöjä Suomesta, jotta lukijat saa käsityksen paljonko olet hakenut kätköjä ulkomailta?
Oon löytänyt noin 55 tuhatta kätköä Suomesta eli yli puolet löytömäärästäni. Jos asuisin vaikka 500 kilometriä etelämpänä niin uskoisen löytymääräni olevan huomattavasti suurempi. Siellä ois paljon kätköjä ja huomattavasti helpompi lähteä ulkomaille.
Etelässä tosiaan on varmasti tiheämpään kätköjä. Mutta eipä ole tuota tullutkaan aiemmin mietittyä, että pohjoisesta on myös pidempi matka ulkomaan kätköille monesti.
Entäs 100 000 löytöä on takana, niin tuohon mahtuu varmasti jos jonkinlaista kätköilytarinaa. Tuleeko mieleen jotakin erikoista sattumusta, jonka haluaisit jakaa lukijoiden kanssa?
Kätköilyreissulla on sattunut kaikenlaista niinkuin varmasti kaikille muillekin kätköilijöille. Varsinkin alkuaikoina tuli tehtyä “hulluja” juttuja. Kerrankin oltiin kaverin kanssa Kajaanissa. Korkean, ison sillan rakenteissa oli purkki. Ei meillä ollut mitään turvavälineitä. Kaveri piti tikkaita vaakatasossa paikallaan, jotta pääsin oikean palkin päälle. Sitä konttasin ja ryömin tolpan juurelle. No eihän se purkki siinä ollut vaan sen takana. Siinä oli semmoiset 2-3 sentin reunukset jaloille. Jotenkin sain purkin kuitenkin leveän tolpan takaa käsiini. Just kun aloin loggaamaan niin tuulen puuska lennätti kannen ilmaan. Koppasin sen onnistuneesti ilmasta. Kaiken lisäksi mulla on korkean paikan kammo. En siis uskaltanut katsoa kertaakaan alas vaan keskityin “tehtävään”. Jälkikäteen ajateltuna tuo ois saanut jäädä tekemättä.
Toinen sattumus oli, kun kerran oltiin välilaskulla Kirgiisiassa. Meillä oli siellä useampi tunti aikaa, mutta lentokentän lähellä ei ollut kätköjä. (Saattoi olla armeijan alueella, mutta sinne ei päässyt). Siispä oltiin tilattu auto, jotta voidaan käydä Biškekin keskustassa muutamalla kätköilä. Etukäteen oli kerrottu missä halusimme käydä. Oli yöaika ja hiljaista, kuljettaja oli erittäin asiallinen ja puhui hyvin englantia. Ei ihmetellyt yhtään meidän reissua. Vaikka kaupunkiin oli matkaa useampi kymmenen kilometriä ei kyyti maksanut paljon mitään. Siispä annettiin ammattitaitoiselle kuljettajalle bonusta.
Samalla reissulla käyttin Tadžikistanissa, Dušanbessa. Yhtenä päivänä otettiin auto ja kuljettaja hotellilta. Aina kun sinne saavuimme nousi henkilökunta seisomaan ja ottivat asennon. No lähdettiin käymään Nurekin padolla. Yksi kätkö oli siinä lähistöllä. Se saatiin haettua. Sitten kuljettaja ehdotti, että mentäisiin padon sisälle armeijan alueelle. Sinnehän ei siiviilit eikä varsinkaan ulkomaalaiset saaneet mennä. Kuljettajalla oli suhteita ja parin korkearvoisen upseerin “voitelun” jälkeen sinne ajettiin. Sotilaat täälläkin vetivät lippaan aina meidän mennessä ohi.
Yhteensä noin sadassa maassa on tullut käytyä ja monenlaista siellä on tullut koettua. Vielä tuli mieleen Guatemala. Siellä olivat linja-autot maanteiden kunkkuja. Kaikkien piti väistää niitä pientareelle, kun ohittelivat missä sattuu. Apupoikien toiminta niissä oli hurjan näköistä, kun tulivat täydessä vauhdissa autosta takaoven kautta ulos ja kiipesivät laittamaan/hakemaan pakaaseja auton katolla. Naapurimaissakin tuli käytyä ja niissä oli kans erikoista touhua.
Varmasti kyllä ikimuistoisia seikkailuita riittää. Entä millaisista kätköistä pidät eniten?
Ajan myötä on koko ajan mieli muuttunut, minkälaisista kätköistä tykkään. Tällä hetkellä isot kätköt ovat mieleeni ja osaan arvostaa myös PET-putkiloita kuusessa. Kätkötyypeistä taitaa se tradi kyllä olla suosikki edelleen.
Monia hyviä kätköjä varmasti mahtuu 100 000 löytöön. Onko kuitenkin joku kätkö, joka on jäänyt erityisesti mieleen hyvänä kätkönä?
Aika vaikea on nimetä suosikkikätköjä. Nykyisin todella harvoin joku kätkö säväyttää. Enemmänkin saattaa vaikuttaa kätköilykokemuksen sää ja mieli sekä seura. Jos joku pitää ottaa esille niin olkoon vaikka Karhunpalvelus Jautlandiasta. Tämä on todella hyvän mielen kätkö; musiikkia, hauskuutta.
En ole eri mieltä. Karhunpalvelus on kyllä hyvä kätkö. Kiitokset haastattelusta ja onnea virstanpylvään johdosta vielä kerran!
P.s. Kapekan virallinen löytömäärä geocaching.comissa ei vielä näytä yli 100 000 löytöä, mutta virstanpylväs on jo ylitetty. Kapekalla on joitakin kätköjä vielä loggaamatta geocaching.comiin.
Onnittelut kapekalle upeasta saavutuksesta!