Geocache.fi:n huoltokatko – mistä oli kyse?

Keskiviikkoiltapäivänä 21.10.2026 moni suomalainen kätköilijä näki jotakin kauhistuttavaa. Geocache.fi:n etusivulle ilmestyi ilmoitus isommasta huoltokatkosta, ja pian sen jälkeen palvelu lakkasi vastaamasta kokonaan. Tunnin parin päästä tuli tarkennus: katko saattaisi kestää jopa 26.10.2026 asti. Viisi päivää ilman tilastoja, karttoja ja suomalaisen kätköilyn tuttua kotisatamaa! Miten tässä pärjää ilman, oli ensimmäinen ajatus varmasti monella.

Pahin ei onneksi toteutunut, sillä palvelu palasi verkkoon jo seuraavana päivänä, torstaina 22.10.2026. Kysyimme palvelua pyörittävän Kiven Alla Oy:n Harri Hirvasniemeltä, mitä kulissien takana tapahtui.

Kuva luotu tekoälyllä.

Taustalla PHP:n vakava haavoittuvuus

Katkon taustalla oli sama syy, joka sai keskiviikkona kyberturvallisuusviranomaiset ympäri maailman hälytystilaan. PHP-projekti julkaisi tiistaina 20.10.2026 tiedon kahdesta kriittisestä haavoittuvuudesta, jotka voivat Ylen mukaan koskea jopa 70 prosenttia maailman verkkosivuista. Korjatut PHP-versiot julkaistiin keskiviikkona noin kello 17 Suomen aikaa, ja viranomaiset kehottivat ottamaan päivittämättömät palvelut pois verkosta.

Suomessa Valtori sulki varotoimena julkisessa verkossa näkyviä valtion palveluita. Katkoja oli muun muassa Maanmittauslaitoksella, Kansallisarkistossa ja Puolustusvoimilla sekä Yliopistojen palveluissa. Myös yksityisellä puolella monet verkkosivut olivat poissa käytössä. Esimerkiksi Puuilon sivut eivät olleet käytössä. Mutta siis rehellisesti sanoen harva jäi itkemään Kansallisarkiston perään. (No, Maanmittauslaitoksen sivujen perään ehkä vähän.) Mutta kun geocache.fi pimeni, monelle kätköilijälle jäi aika orpo olo ja hetki oli kylmäävä.

Kiven Alla Oy:ssä asiasta tiedettiin jo keskiviikkoaamuna. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jussi nosti yhtiön viestimessä esiin, että vakavasta PHP-haavoittuvuudesta kerrotaan lisää samana päivänä kello 17. Silloin selviäisi, mistä on kyse ja kuinka paljon se koskee yhtiön palveluita. Kun haavoittuvuuden vakavuus alkoi selvitä, geocache.fi päätettiin sulkea. “Tähän päädyttiin varotoimenpiteenä. Hyökkäysyrityksiä ei nähty, vaan päätettiin, että mieluummin palvelu on hetken kiinni kuin että joku pääsisi haavoittuvuutta oikeasti käyttämään hyväksi ennen korjauksia. Halusimme varmistaa, että käyttäjien ja palvelun tiedot pysyvät turvassa.” Kiven Allan Harri toteaa.

Tiedote geocache.fi:n tilillä Facebookissa.

Miksi palvelu pyöri vanhalla PHP:llä?

Geocache.fi pyöri siis vanhalla PHP-versiolla, johon ei ollut enää tarjolla päivityksiä. Hirvasniemi myöntää, että kysymys on aiheellinen. Päivittämisestä on puhuttu useaan otteeseen, mutta sivustolla on valtavasti tiedostoja, ja päivitys olisi todennäköisesti rikkonut sivuston toiminnan. Asiaa on siksi aina lykätty ajanpuutteen vuoksi. “Ulkopuolisen avun ostaminen on sen verran kallista, ettei Kiven Allalla ole siihen varaa. Palvelua kehitetään muun toiminnan ohessa, eikä resursseja isompaan päivitykseen ole ollut.”, Hirvasniemi kertoo.

Tekoälyagentit apuun

Keskiviikkoilta jännitti. Hirvasniemi ei oman sanansa mukaan ole alan asiantuntija, mutta puheenjohtaja Jussi tuntee aiheen myös työnsä puolesta. Hän piti Harrin ja geocache.fi:n alkuperäisen kehittäjän haksu10:n ajan tasalla siitä, mitä on tulossa ja mitä pitää tehdä. Jussin oma keskiviikkoilta kului töissä saman haavoittuvuuden parissa, ja vihdoin seuraavana päivänä hän pääsi auttamaan geocache.fi:n kanssa.

Palvelun päivitystä ja toimintaan palautusta teki neljän hengen tiimi. Ensin palvelin päivitettiin ja otettiin käyttöön PHP-paketeista korjattu versio, johon haavoittuvuudet oli paikattu. Pelastava tekijä oli juuri se, että tietoturvakorjaus portattiin nopeasti myös vanhemmille PHP-versioille. Ei tarvinnut suoraan tehdä hyppyä uusimpiin versioihin, koska silloin korjattavaa olisi ollut enemmän. Kaikkea ei siis tarvinnut korjata kerralla, vaan palvelu saatiin takaisin toimintaan pienemmillä muutoksilla. Kun palvelinympäristö oli saatu turvalliseksi, niin tekoälyagentit kävivät läpi sivuston koodin läpi ja tekivät tarvittavat korjaukset, jotta sivusto toimii uudella PHP versiolla. Tekoälyagentit kävivät läpi kaiken koodin, jota muuten on aika paljon – jopa yli 27 000 tiedostoa – ja tekivät korjaukset. Ilman tekoälyagentteja päivitys ei todellakaan olisi tapahtunut näin nopeasti.

Arvio tehtiin tarkoituksella väljäksi

Entä se 26.10.? Arvio venytettiin tarkoituksella riittävän pitkäksi, koska kukaan ei tiennyt, kuinka nopeasti tarvittavat korjaukset saataisiin tehtyä. Ilmoitushetkellä ei ollut edes tiedossa mihin PHP versioon tulisi päivittää eli mihin versioihin korjaus olisi saatavilla. Palvelu palasi verkkoon jo torstaina 22.10.2026, ja Hirvasniemen mukaan kiitos kuuluu Jussin osaamiselle ja tekoälyagenteille.

Sivusto on yhä testivaiheessa, joten virheitä voi vielä ilmaantua. Muutama sellainen löytyikin heti, kun sivut avattiin taas kaikille. “Yllättävän vähän toiminnallisuutta oli kuitenkaan rikki”, Hirvasniemi sanoo. Katkos kesti noin vuorokauden ja katkoksesta hyvitettiin 3 vuorokauden lisäjäsenyydet turboille ja eeppisille, joten maksaville käyttäjille hyvitys oli reilu.

Edessä mobiili ja modernimpi tekniikka

Hirvasniemi uskoo, että tapaus oli vasta alkua. Tekoäly on kehittynyt, ja sitä käytetään yhä enemmän haavoittuvuuksien etsimiseen, joten niitä löytyy erilaisista palveluista entistä tiheämpään. Tekoäly siis löytää aukot, mutta se myös auttaa paikkaamaan ne. Siksi geocache.fi on tarkoitus uudistaa kohtuullisen nopealla aikataululla käyttämään nykyaikaisempaa tekniikkaa, jolloin vanhasta PHP-versiosta päästään kokonaan eroon.

Ensimmäisenä listalla on mobiilikäyttö. Geocache.fi:n pitäisi toimia puhelimella huomattavasti nykyistä paremmin, ja jossain vaiheessa luvassa voi olla jopa oma geocache.fi-mobiilisovellus.

Ideoita on paljonkin, mutta en halua vielä puhua niistä ääneen. Katsotaan, mitä kaikkea saadaan käyttäjille tuotua ja millä aikataululla, koska pienillä resursseilla tätä tehdään.”

Tärkeä palvelu, jolla kukaan ei rikastu

Geocache.fi:n kehitti aikanaan Marko Hakala eli haksu10. Alkuvaiheessa palvelu haki tietonsa Geocaching.comista lukemalla sivuja suoraan, mikä oli Hirvasniemen sanoin “ehkä vähän harmaalla vyöhykkeellä geocaching.comin käyttöehtojen suhteen”. Harri ja Jussi pitivät palvelua erinomaisena, mutta halusivat sille Geocaching.comin luvan. He tarjoutuivat haksu10:lle avuksi, jotta tiedot saataisiin Geocaching.comin APIn kautta ja yhteistyöstä sovittaisiin virallisesti.

Lopputuloksena Kiven Allasta tuli geocache.fi:n omistaja ja haksu10 on jatkanut kehitystyötä Kiven Allan siipien suojissa, ja Kiven Alla teki Geocaching.comin kanssa sopimuksen datan käytöstä. Geocache.fi oli aikanaan ensimmäinen sivusto, jonka kanssa Geocaching.com teki tällaisen yhteistyön.

Palvelussa ollut katkos muistutti hyvin, kuinka iso osa suomalaista kätköilyä geocache.fi on. Palvelulla on likipitäen 10000 aktiivista käyttäjää. Palaute katkon aikana oli ymmärtävää, ja somessa käydystä keskustelusta näki, kuinka tärkeä palvelu on monelle harrastajalle.

Käyttäjiltä tuli sosisaalisessa mediassa paljon ymmärrystä tilanteelle, mikä on varmasti kiva juttu ongelman kanssa painineiden kannalta.

Merkittävää bisnestä sivustolla ei kuitenkaan kukaan tee. Ylläpidon kulut rahoitetaan maksullisilla jäsenyyksillä, jotka avaavat käyttöön lisäominaisuuksia:

JäsenyysHinta
Turbo30 €/vuosi
Eeppinen99 €/vuosi

Jos geocache.fi on sinulle tärkeä, jäsenyys on suorin tapa tukea palvelun kehitystä ja ylläpitoa. Ja jos keskiviikon orpo olo jäi mieleen, nyt on hyvä hetki miettiä asiaa.

“Olen pahoillani, että sivusto oli noin vuorokauden poissa käytöstä. Onneksi katko ei venynyt kovin pitkäksi. Haluan, että geocache.fi tulee palvelemaan suomalaisia geokätköilijöitä tulevaisuudessa entistä paremmin ja innovatiivisemmin.” Hirvasniemi toteaa.

Kehitysideoita Harri ottaa mielellään vastaan, joko kätköillä törmätessä tai suoraan sähköpostitse osoitteeseen harri@kivenalla.fi. Iso kiitos Harrille ja koko tiimille nopeasta pelastusoperaatiosta!

Lisätietoja:

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.