Olen huomannut taas viime aikoina erilaisissa yhteyksissä, että on todella monelle epäselvää, saako geokätkön piilottaa toisen maalle ilman lupaa, vai tarvitaanko aina maanomistajan lupa? Usein vastaukseksi sekä jästit, että geokätköilijät tarjoavat, että maanomistajan lupa tarvitaan. Oikeasti geokätköily on jokaisenoikeuksilla (aiemmin jokamiehenoikeudet) sallittu. Ohjeistukset ovat kuitenkin eri paikoissa hieman erilaiset ja se osaltaan luo tilanteesta sekavan. Niinpä päätiin ottaa selvää mitä eri tahot oikeasti sanovat asiasta. Kävin läpi ympäristöministeriön, Metsähallituksen, MTK:n, Maanomistajain Liiton ja geocaching.comin ohjeistukset.
Ympäristöministeriö: kätkön saa piilottaa jokaisenoikeudella
Selvimmän kannan antaa ympäristöministeriön opas Jokamiehenoikeudet (Suomen ympäristö 30/2012). Oppaassa geokätköilylle on oma lukunsa, jonka ensimmäinen lause kuuluu: “Geokätköjä voi piilottaa ja etsiä siellä missä jokamiehenoikeudella liikkuminen on muutoinkin sallittua.” [1]
Samassa kappaleessa todetaan kolme muutakin asiaa [1]:
- Kätkö ei ole roskaamista. Kätköllä on omistaja, joka vastaa siitä, ja koska kätköt ovat pieniä, niitä ei pidetä jätelain tarkoittamana roskaamisena.
- Maanomistajan ei tarvitse huomioida kätköjä. Hän ei myöskään vastaa vahingoista, joita kätköille syntyy esimerkiksi metsätöissä.
- Kätkörasia on löytötavaraa. Jos maanomistaja puuttuu rasiaan, sitä tulisi kohdella löytötavarana.
Oppaan kuvatekstissä ehto sanotaan vielä suoraan: “Haittaa aiheuttamattomia geokätköjä voi piilottaa ja etsiä jokamiehenoikeudella.” Avainsana on siis haittaa aiheuttamaton. Oppaan yleisperiaatteen mukaan jokaisenoikeudella toimiminen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle [1].
Opas on vuodelta 2012, mutta se on edelleen ministeriön laajin jokaisenoikeuksia käsittelevä julkaisu. Kannattaa huomata, keitä sen tekemiseen osallistui. Opas tehtiin yhteistyössä viranomaisten, Metsähallituksen, MTK:n (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto r.y.) ja Ulkoilufoorumin kanssa, ja sen toimitti Suomen Ladun edustaja. Myös Maanomistajain Liitto oli lausunnonantajien listalla [1]. Oppaan geokätköilykanta ei siis ole pelkästään ulkoilijoiden näkemys. Maanomistajien etujärjestöt olivat mukana sitä tekemässä.
Opas muistuttaa myös itse, että sen perusteella ei voi arvioida yksittäisen toiminnan lainmukaisuutta tapauskohtaisesti. Geokätköilystä ei ole erillistä lakia, joten kyse on tulkinnasta [1].
Vuonna 2024 ympäristöministeriö avasi Usein kysyttyä ympäristöstä -palvelun, jossa on yli sata kysymystä ja vastausta jokaisenoikeuksista [9]. Ympäristöhallinnon jokaisenoikeussivut on lisäksi uudistettu osana kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa [10]. Palvelussa on yksi geokätköilyä koskeva kysymys: saako geokätköjä varten kiinnittää naulan tai porata reiän kelopuuhun, puun kantoon tai kallioon? Vastauksen mukaan “naulan kiinnittäminen tai reiän poraaminen elävään tai kuolleeseen puuhun tai kantoon vaatii maanomistajan suostumuksen, koska kuolleiden tai kaatuneiden puiden vahingoittaminen ei ole sallittua jokaisenoikeudella”. Myös pulttien tai naulojen kiinnittäminen kallioon vaatii maanomistajan suostumuksen. Muita geokätköilyä koskevia kysymyksiä palvelussa ei ole.
Geoeroosiota eli kätköille muodostuvia polkuja sivuaa palvelun vastaus polkujen muodostumisesta. Sen mukaan toisen maalle ei saa aiheuttaa “vähäistä suurempaa haittaa”, mikä tarkoittaa, “ettei toisen maata saa muuttaa ulkonaisesti toiseksi eikä vallitsevaa maankäyttöä saa haitata”. Käveleminen metsässä tai polun muodostuminen ei yleensä haittaa puiden kasvua eikä metsätalouskäyttöä. Polku voi kuitenkin olla maanomistajan kannalta ongelmallisessa paikassa etenkin, jos sen käyttö lisääntyy merkittävästi tai ympäröivä maankäyttö muuttuu ja siinä tapauksessa homma muuttuu sellaiseksi, että siitä olisi hyvä maanomistajan kanssa sopia [12].
Mitä maanomistajalle koituva haitta sitten käytännössä on? Opas jakaa jokaisenoikeudella toimimisen kolmeen tasoon. Ensimmäisessä toiminta ei aiheuta maanomistajalle haittaa. Toisessa on epäselvää, aiheuttaako toiminta vähäistä suurempaa haittaa, ja silloin maanomistajan kanssa sopiminen on usein tarpeen. Kolmannessa toiminta aiheuttaa maanomistajalle todellista haittaa tai on laitonta, eikä jokaisenoikeudella voi enää toimia. Metsissä oppaan esimerkkeinä ovat taimikot ja muut kulutukselle herkät alueet, joilla liikkuminen voi aiheuttaa vahinkoa.
Metsähallitus: kyllä, mutta suojelualueilla omat sääntönsä
Metsähallitus hallinnoi valtion maita, ja sen ohjeet on koottu luontoon.fi-sivustolle. Vastuullisen geokätköilijän periaatteissa todetaan: “Otan huomioon jokaisenoikeudet ja -velvollisuudet” ja “Kunnioitan maanomistajien ja asukkaiden oikeuksia ja pyydän luvan aina tarvittaessa.” [2]
Valtion maille piilottamisesta Metsähallitus linjaa näin [2]:
- Erämaa-alueet, retkeilyalueet ja talousmetsät: kätkön saa piilottaa harrastajien omien sääntöjen mukaan, eikä Metsähallitukselle tarvitse asiasta ilmoittaa ollenkaan.
- Valtion luonnonsuojelualueet: kätköstä pitää aina ilmoittaa Metsähallituksen Luontopalveluille luontoon.fi-sivuston yhteydenottolomakkeella. Ilmoitukseen tarvitaan oikea nimi, yhteystiedot ja koordinaatit. Kätkökuvauksessa on kerrottava, että kätkö on suojelualueella ja miten siellä kuuluu toimia ja lisäksi kuvauksesta on linkitettävä alueen luontoon.fi-sivulle.
- Liikkumisrajoitusalueet: suojelualueiden liikkumisrajoitusosiin kätköjä ei saa piilottaa.
- Rakenteet: jos kätkö on piilotettu rakennuksiin, siltoihin tai opasteisiin, niitä ei saa vahingoittaa.
- Poistopyyntö: Metsähallitus voi pyytää poistamaan kätkön, joka on sopimattomassa paikassa, esimerkiksi herkällä tai vaarallisella alueella. Metsähallitus ei ota kätköjä huomioon toiminnassaan eikä vastaa niille aiheutuvista vahingoista.
Maanomistajien järjestöt: haitta ratkaisee
Maanomistajain Liitto on ainoa maanomistajajärjestö, joka mainitsee geokätköilyn jokaisenoikeuksia käsittelevässä artikkelissaan. Sen listalla asioista, joita jokaisenoikeus ei salli, on “tehdä geokätköä niin, että kätköllä kävijät aiheuttavat haittaa tai häiriötä tai maaston kulumista” [5]. Muotoilu ei kiellä kätköilyä, vaan rajaa sen samalla haittaperusteella kuin ympäristöministeriö, mutta tämä on ehkä tahallaan hieman epäselvemmin ilmaistu ja hätäiselle lukijalle saattaa vaikuttaa kieltävämmältä. Samalla listalla ovat myös kiinteiden suunnistusrastien asettaminen, linnunpönttöjen tai keinopesien ripustaminen ja “kaikenlainen järjestetty toiminta” [5].
MTK ei mainitse geokätköilyä omassa jokaisenoikeuksia käsittelevässä artikkelissaan. Siinä todetaan yleisesti, että “epäselvissä tilanteissa yhteydenotto maanomistajaan kannattaa” [6]. Myöskään metsänhoitoyhdistysten jokaisenoikeussivulla geokätköilyä ei mainita. Sivun mukaan jokaisenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa, mutta puiden vahingoittaminen ja pihojen sekä viljelysten ylittäminen eivät kuulu niihin [7]. Kuten edellä todettiin, MTK oli kuitenkin mukana tekemässä ympäristöministeriön opasta.
Geocaching.com on epäselvyyden lähde
Geocaching.comin maailmanlaajuisissa piilotusohjeissa kätkön omistaja vakuuttaa, että hänellä on “all necessary permissions from the landowner or land manager”. Oikeastaan ensimmäinen piilotusohjeiden kohta käskee hankkimaan piilotukselle luvan aina. Ja tämä on omiaan luomaan epäselvyyttä tarviiko geokätkö maanomistajan luvan vai ei. Tämä tietenkin juontaa juurensa siitä, että jokaisenoikeudet on melkolailla pohjoismaalainen keksintö. Toki muutamassa muussakin sivistysmaassa, kuten Virossa, Skotlannissa ja Sveitsissä jokaisenoikeudet ovat käytössä. Sen sijaan Yhdysvalloissa ja monessa Euroopan maassakin jokaisenoikeudet ovat tuntematon käsite. Näin toisen maalla ei näissä maissa välttämättä saa edes liikkua vapaasti. Kätköilyreissuilta Englannissa muistan hyvin kyltit, joissa kerrotaan, että trespassing is not allowed eli alueen läpikulkua ei katsota hyvällä.
Geocaching.comissa todetaan kuitenkin myös, että “All local laws and land management policies apply.”. Ja tämähän siis tarkoittaa sitä, että jos jokaisenoikeudet antavat kätköillä, sitä noudatetaan sen sijaan, että sokeasti seurattaisiin amerikkalaisen yhtiön ohjeistuksia. He eivät kuitenkaan mitenkän pysty ottamaan kantaa jokaisen maan poikkeaviin käytäntöihin. Niinpä tässäkin valossa Suomessa geokätköjen piilottaminen (ja etsiminen) on sallittua jokaisenoikeuksien puitteissa.
Geocaching HQ:n ohjeissa kielletään myös kätkön hautaaminen ja kaivaminen, ellei maanomistaja ole antanut siihen nimenomaista lupaa [4]. Ja tämä toisaalta taas on jokaistenoikeuksien kanssa linjassa eli Suomessakin kätköjä ei saa haudata ja maanomistajalta pitää olla lupa jos piilottaminen vaatii kaivamista, esim. kätkönjalustan pystyttämiseksi.
Suomen kätkötarkastajien ylläpitämä alueelliset ohjeet Finland & Åland Islands tulkitsee “tarpeellisen luvan” paikallisen lain kautta. Ohje viittaa ympäristöministeriön oppaaseen ja toteaa: “Geokätköjä voi piilottaa ja etsiä siellä, missä jokaisenoikeudella liikkuminen on muutoinkin sallittua.” [3] Alueohjeeseen on koottu myös tarkat suomalaiset kiellot ja luvanvaraiset paikat, jotka on poimittu alla olevaan muistilistaan.
Yhteenveto lähteistä
| Lähde | Kuuluuko kätkön piilottaminen jokaisenoikeuksiin? |
|---|---|
| Ympäristöministeriö | Kuuluu, jos kätkö ei aiheuta haittaa. Naulaaminen ja poraaminen puuhun, kantoon tai kallioon vaatii maanomistajan suostumuksen [1] [11] |
| Metsähallitus | Kuuluu. Valtion suojelualueilla ilmoitusvelvollisuus [2] |
| Maanomistajain Liitto | Ei mainita kiellettynä, jos kätkö ei aiheuta haittaa, häiriötä tai kulumista [5] |
| MTK | Ei mainintaa omilla sivuilla. Mukana YM:n oppaan teossa [6] [1] |
| Suomen Latu | Ei mainintaa jokaisenoikeussivulla. Toimitti YM:n oppaan [8] [1] |
| Geocaching.com (yleisohje) | Vaatii “tarpeelliset luvat” ja paikallisen lain noudattamisen [4] |
| Geocaching.com (Suomen alueohje) | Kuuluu, viittaa YM:n oppaaseen [3] |
Muistilista kätkön piilottajalle
Tähän on koottu lähteiden perusteella tilanteet, joissa jokaisenoikeus riittää, ja ne, joissa tarvitaan lupa tai paikka on kokonaan kielletty. Kunkin kohdan perässä on lähde.
Jokaisenoikeus riittää
- Tavallinen purkki maastossa, jossa jokaisenoikeudella saa muutenkin liikkua, kun kätkö ei aiheuta haittaa. [1] [3]
- Valtion talousmetsä, erämaa-alue tai retkeilyalue: ei ilmoitusta Metsähallitukselle. [2]
- Rakennettu virkistyskohde, kuten lintutorni, laavu tai pitkospuut, kun kätkö ei aiheuta haittaa: maanomistajan lupaa ei ole pakko hankkia. [3]
Vaatii luvan tai ilmoituksen
- Linnunpönttökätkö vaatii maanomistajan luvan. Ympäristöministeriön mukaan linnunpöntön sijoittamiseen toisen maalle on hyvä pyytää suostumus, Maanomistajain Liiton mukaan pöntön ripustaminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin, ja pöntön kiinnittäminen naulaamalla puuhun vaatii luvan. [1] [5] [11] [3]
- Poraaminen, ruuvaaminen tai naulaaminen elävään tai kuolleeseen puuhun, kantoon, kiveen tai kallioon vaatii aina maanomistajan luvan. [11] [3]
- Kaatuneen puun tai kannon ottaminen tai muokkaaminen, esimerkiksi palan sahaaminen kätkön camoksi, vaatii maanomistajan suostumuksen. Kätkön saa piilottaa kannon tai rungon viereen, kunhan puuta ei vahingoiteta. [3]
- Hautaaminen tai kaivaminen on kielletty, ellei maanomistaja anna kaivamiseen kätkön tekemistä varten lupaa. Kätkön hautaaminen on aina kielletty, koska se aiheuttaisi sen, että etsijätkin kaivaisivat alueella. Lupa pitää mainita kätkösivulla. [4]
- Kiinteä rakenne maastossa: ympäristöministeriön mukaan kiinteiden rastirakennelmien sijoittamiseen tarvitaan maanomistajan suostumus. Maanomistajain Liitto pitää kiinteitä suunnistusrasteja jokaisenoikeuden ulkopuolisina. [1] [5]
- Kätkö kiinni rakennuksessa tai aivan sen vieressä vaatii luvan. Etäisyys asuinrakennuksiin on hyvä pitää nyrkkisäännön mukaan 25 metrissä, mutta etäisyys riippuu ympäristöstä ja joskus pidempikin etäisyys voi olla tarpeen. [3]
- Muistomerkit, taideteokset ja patsaat vaativat luvan, joka kerrotaan tarkastajalle kätköä piilotettaessa. [3]
- Valtion luonnonsuojelualue: ilmoitus Metsähallituksen Luontopalveluille luontoon.fi-lomakkeella ja maininta kätkökuvauksessa. [2]
- Muu kuin Metsähallituksen hallinnoima luonnonsuojelualue, esimerkiksi yksityinen suojelualue, vaatii maanomistajan luvan. [3]
- Suomenlinna: lupa Museovirastolta. [3]
- Kätkötapahtuma toisen maalla: jos tilaisuus on kokoontumislain tarkoittama yleisötilaisuus, se edellyttää ilmoitusta poliisille ja maanomistajan suostumusta. Pienempikin tilaisuus voi vaatia suostumuksen, jos siitä aiheutuu vähäistä suurempaa haittaa. [1]
Ei käy ollenkaan
- Pihapiiri ja viljellyt alueet: pihat ja erityiseen käyttöön otetut alueet, kuten pellot ja istutukset. [7]
- Kätkö, joka aiheuttaa haittaa, häiriötä tai maaston kulumista. Jos kätkölle muodostuu polku, joka haittaa maankäyttöä, kätkö kannattaa siirtää. Tämä on ehkä epäselvin, milloin haitta on maankäyttöä haittaava [5] [1] [12]
- Suojelualueiden liikkumisrajoitusosat. [2]
- Maanteiden tierakenteet ja liikenteenohjauslaitteet. Väylävirasto on kieltänyt kätköt tierakenteissa, ja ajoradasta pitää olla tieluokan mukainen etäisyys, esimerkiksi moottoritiestä 50 metriä ja valtatiestä 30 metriä. Kiertoliittymät, liittymäalueet ja rampit ovat kiellettyjä. [3]
- Rautatiet: radat, rautatiesillat ja -alikulut sekä 30 metrin suoja-alue. [3]
- Merimerkit ja muut merenkulun turvalaitteet. [3]
- Koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen alueet. [3]
- Kiviaidat, mastot ja niiden rakenteet, muuntamot sekä paikat, joissa on hengenvaarasta varoittava kyltti. [3]
Hyvä tietää
- Maanomistajan ei tarvitse ottaa kätköä huomioon esimerkiksi metsätöissä, eikä hän vastaa kätkölle aiheutuvista vahingoista. Sama koskee Metsähallitusta. [1] [2]
- Jos maanomistaja ottaa kätkörasian maastosta, sitä tulisi kohdella löytötavarana. [1]
- Kun saat luvan maanomistajalta, mainitse se kätkösivulla ja tarkastajaviestissä. Kätkötarkastaja voi pyytää luvan antajan yhteystiedot. [4] [3]
- Epäselvissä tilanteissa kannattaa olla yhteydessä maanomistajaan. [6]
- Sähköpyörällä kätkölle: sähköavusteisella polkupyörällä, kevyellä sähköajoneuvolla ja enintään 1000 watin sähkömoottorilla varustetulla polkupyörällä (L1e-A) saa liikkua maastossa jokaisenoikeudella, kunhan siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa. Yli 1000 watin pyörä on motorisoitu ajoneuvo, ja maastossa ajaminen vaatii silloin maanomistajan luvan. [13]
Mikä geokätköstä voi olla haittaa ja mikä ei?
Koska jokaisenoikeus riippuu haitasta, tähän on vielä koottu lähteiden perusteella, mitä geokätköstä ei yleensä katsota haitaksi ja mikä voi ylittää vähäisen haitan rajan.
Ei yleensä haittaa
- Pieni kätkörasia maastossa. Kätköä ei pidetä jätelain tarkoittamana roskaamisena. [1]
- Kävely kätkölle. Käveleminen metsässä ei yleensä haittaa puiden kasvua eikä alueen muuta metsätalouskäyttöä. [12]
- Polku sinänsä. Polut muodostuvat ihmisten ja eläinten kulkemisesta, niitä ei ole erityisesti perustettu eikä kukaan ole niistä vastuussa. Ympäristöministeriön mukaan polulla ei siten ole vaikutusta jokaisenoikeuksien käyttöön. [12]
- Kätkö metsätöiden alueella. Maanomistajan ei tarvitse ottaa kätköä huomioon, joten kätkö ei rajoita maankäyttöä. [1]
Voi olla haittaa
- Maan muuttaminen tai maankäytön haittaaminen. Vähäistä suurempi haitta tarkoittaa, että toisen maata muutetaan ulkonaisesti toiseksi tai vallitsevaa maankäyttöä haitataan. [12]
- Kätkö kulutukselle herkällä alueella, kuten taimikossa tai alueella jossa sijaitsee suojeltavia kasveja. [1]
- Maaston kuluminen. Ympäristöministeriön oppaan mukaan kätkö tulisi poistaa, jos sen etsintä aiheuttaa maaston kulumista. Polku voi olla ongelmallinen etenkin, jos sen käyttö lisääntyy merkittävästi tai ympäröivä maankäyttö muuttuu. [1] [5] [12]
- Häiriö. Jos kätkön etsimisestä voi aiheutua häiriötä esimerkiksi asukkaille, kätköstä on syytä sopia maanomistajan kanssa. [1] [5]
- Puiden, kantojen tai kallion vahingoittaminen naulaamalla, poraamalla tai pultilla. [11]
- Kaivaminen kätköä piilotettaessa tai etsittäessä. [4]
Lähteiden mukaan polku ei siis sellaisenaan ole haittaa, eikä se vaikuta jokaisenoikeuksien käyttöön. Ratkaisevaa on, kuluuko maasto tai haittaako kulku maankäyttöä. Ympäristöministeriön oppaan mukaan kulumista aiheuttava kätkö tulisi poistaa.
Lisää kätköpaikan valinnasta löydät aiemmasta jutusta Kätköpaikat – hyvät, pahat ja rumat. Jos haluat kätkösi läpi tarkastuksesta nopeasti, katso myös vinkit jutusta Paljonko kätkötarkastaminen vie aikaa?
Lähteet
- Tarasti, M. & Rautiainen, A. (toim.): Jokamiehenoikeudet. Suomen ympäristö 30/2012, ympäristöministeriö. Jokamiehenoikeuden sallittavuus s. 12, metsäalueet s. 28, suunnistus s. 71, geokätköily ja lodjaus sekä hyvä käytäntö: kätkön tekeminen s. 81, linnunpönttöjen asettaminen s. 98, järjestetty toiminta s. 108.
- Metsähallitus: Geokätköily. Luontoon.fi.
- Geocaching.com Wiki: Finland & Åland Islands. Suomen alueohje.
- Geocaching.com: Geocache hiding guidelines.
- Maanomistajain Liitto: Jokamiehenoikeudet: Mitä ne ovat ja mitä ne eivät ole. 18.2.2023.
- MTK: Vastuullinen jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen antaa mahdollisuuden nauttia luonnosta. 25.8.2017.
- Metsänhoitoyhdistys: Jokaisenoikeudet.
- Suomen Latu: Jokaisenoikeudet.
- Valtioneuvosto: Saako toisen mailla hiihtää? Usein kysyttyä ympäristöstä -palveluun koottu kysymyksiä ja vastauksia jokaisenoikeuksista. Ympäristöministeriön tiedote, helmikuu 2024.
- Valtioneuvosto: Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030. Väliarviointi 2023–2025.
- Ympäristöministeriö: Usein kysyttyä ympäristöstä: Saako geokätköjä varten kiinnittää naulan tai porata reiän kelopuuhun, puun kantoon tai kallioon? 30.12.2025.
- Ympäristöministeriö: Usein kysyttyä ympäristöstä: Saako naapurin metsän läpi kulkea jokaisenoikeudella? Milloin polkujen muodostumisen voi katsoa vahingoittavan luontoa tai maanomistajan oikeuksia? 1.4.2026.
- Ympäristöministeriö: Usein kysyttyä ympäristöstä: Saako sähkömoottorilla varustetulla polkupyörällä ja kevyellä sähköajoneuvolla liikkua maastossa jokaisenoikeudella? 1.4.2026.