Kesän toinen kotimainen mega vei meidät tällä kertaa pohjoiseen, kun Merellinen Kemi (GCB5GPC) keräsi kätköilijät yhteen Kemin Meripuistoon 4.7.2026. Tässä matkaraportti tapahtuman tunnelmista.
Matkaan lähdettiin varhain perjantaiaamuna. Tällä kertaa meidän retkuetta ei kuljettanutkaan paikalle uskollinen geopögötti, vaan hyppäsimme VR:n kyytiin Tampereen asemalta. Neljän tunnin matkanteon jälkeen vaihto Oulussa ja vielä reilu tunti ja hyppäsimme laiturille Kemissä. Matka kului rattoisasti lasten kanssa. Lapset lukivat kirjoja, pelasivat matkabingoa ja koodattiinpa siinä yksi pelikin matkalla lasten kanssa. Matka sujui huomattavasti leppoisammin kuin autossa.
Asemalta haimme vuokra-auton, jolla pääsisimme kulkemaan Kemin seudulla. Suurempaa kuntahyppelyä ei ollut suunnitelmissa, koska seudulla ei ihan vieressä kuitenkaan ole kuntia värittämättä. Mutta autolla pääsisi kätevästi kätköille ja toisaalta myös lauantai-illan miittiin, joka oli vähän sivussa keskustasta.
Kemin megan tapahtumapaikkana toimi siis Meripuisto, joka on kaunis yli 150-vuotias puistoalue aivan meren äärellä. Puistoon on myös Kemin kotiseutu- ja museoyhdistyksen siirrättänyt aikanaan paikalle vanhoja rakennuksia kuten savupirtin. Lisäksi puiston korkeimmalla kohdalla on Waldemar Wileniuksen suunnittelema puistopaviljonki, jossa toimii ravintola. Tapahtuman pääalueena toimi laululavan edusta, jossa oli muutamat näytteilleasettajat ja lavalla tarkastajien haastattelu.
Aurinkoinen ja kuuma megapäivä
Sää oli tapahtumapäivänä parhaimmillaan — tai oikeastaan vähän liikaakin “parhaimmillaan”. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpötila kipusi noin +22 asteeseen. Merellisessä maisemassa se kuulostaa täydelliseltä, mutta käytännössä lämpö tuntui alueella ja sitä huomasi mieluusti hakeutuvansa varjoon, jota ei liikaa tapahtuman ytimessä ollut tarjolla. Niinpä keskellä päivää aurinko porotti melko armottomasti, ja moni haki suojaa reunojen puiden alta.
Ruuhkaa alueella ei missään vaiheessa juuri ollut. Väkeä liikkui sopivasti, eikä pisteille tarvinnut jonottaa. Harvinaisuutena oli myös Kiven Allan myyntipiste, johon ei tarvinnut jonottaa. Iltapäivää kohden tapahtuma hiljeni selvästi. Osasyy oli varmasti kuumuus: kun aukealla puistokentällä alkoi olla melko paahtavaa, moni suuntasi hetken oleskelun jälkeen läheisille kätköille tai muualle viilenemään.
Tunnelma
Tunnelma oli tapahtimassa rauhallinen ja leppoisa. Kiersimme alueen läpi tutkien mitä tarjolla oli, ja samalla tuli suoritettua tapahtuman labikätköt. Aikaa kului vajaa 2 tuntia ja siinä ajassa ehti myös tavata paljon tuttuja ja tuntemattomia kätköilijöitä, joiden kanssa tuli rupateltua taas niitä näitä. Kuulutuksesta kuulimme sivukorvalla, että liikennepuistossa olisi jotakin lastenohjelmaa, mutta tämä meni ohi ja lisätietoa emme löytäneet mistään, niin se jäi lopulta sitten kokeilematta.
Ohjelmaa ei tapahtumassa juuri ollut. Vasta-alkajille oli opastusta tarjolla tapahtuman alkupuolella. Lisäksi oli tarkastajien haastattelu, joka taisi tällä kertaa olla kovinkin hellä tentti, joka oli ohi 10 minuutissa. Lavalla olivat allekirjoittaneen lisäksi siis Circine ja LemmusLemmusFIN vastailemassa leppoisiin kysymyksiin.
Kävelimme tapahtumapaikalle majoituksesta, joka oli lähellä, mutta ilmaista parkkitilaakin alueen lähellä oli vähän joka puolella. Vaikutti sieltä, että tapahtumaan saapuminen sujui ongelmitta, eikä edes kummempaa liikenteenohjausta tarvittu. Se taitaa olla näiden kaupunkien keskustassa järjestettävien tapahtumien etu, että ihmisten pysäköintitarpeet hieman hajautuvat ja homma toimii itsestään.
Myyntipisteet
Kätköilyaiheista myyntiä alueella edusti tuttu toimija. Paikalla oli Kiven Alla -kauppa myymässä kätköilytarvikkeita tuttuun tapaan. Lisäksi paikalta löytyi tapahtuman infopiste, josta sai megabingolappuja, lasten suunnistuksen lappusia sekä materiaaleja nimikylttien askartelemiseen. Infoon palautettiin myös valokuvanäyttelyn suosikkikuvan valintalappuset ja sinne oli mahdollista myös jättää postikortti leimattavaksi Selkäsaaren postileimalla. Alueelta löytyi myös Geonauttien esittelypiste, jolla pääsi tutustumaan toimintaan, sekä Korupaja Kivitasku korumyynnillään.
Erillistä ruokamyyntiä tapahtuma-alueella ei juuri ollut, vaan ruokailu nojasi meren rannan ravintoloihin ja juhlapaviljonkiin. Kuumalla kelillä virvokkeille ja jäätelölle oli varmasti kysyntää. Lähin jäätelökioski oli muutaman rakennuksen takana ja sinne oli jonkin verran matkaa. Esimerkiksi vesipiste ei olisi ollut huono, josta olisi voinut täydentää oman vesipullon sisältöä. Ehkä järjestäjät ajattelivat, että luvassa ei ole ihan näin mahtavaa säätä.
Kävimme juhlapaviljongissa syömässä ja vaikka paikalla oli paljon muitakin kätköilijöitä, ruoka tuli yllättävän nopeasti. Ruoka oli maittavaa, mutta hintataso oli ehkä korkeahko ruuan laatuun suhteutettuna. Pizzat olivat runsaankokoisia ja hinta 15 euron yläpuolella. Hampurilaisateriat ja kebabit olivat myös 22 euron tuntumassa.
Logikirjana toimi laululavan edessä rakennettu “purjevene”, jonka purjeeseen vierailijat saivat kirjata nimmarit. Hauska teemaan sopiva ratkaisu. Purjeeseen kirjoittaminen tosin oli hieman haastavaa.
Toiminnalliset labit
Tapahtuman toiminnallisia labeja oli 10 kappaletta, ja ne oli teemoitettu merelliseen henkeen sopiviksi. Hieman jäin jälleen kaipaamaan, että lab-kätköillä löytyisi labin rakentajan nimimerkki. Olisi aina kiva tietää, kuka on mahtavan lab-toteutuksen ideoinut ja toteuttanut. Käydään labit läpi numerojärjestyksessä.
1. Pohjanlahden pullopostia
Pohjanlahden pulloposti tulee metallikehikossa. Metallikehikon kulmissa olevista putkista nosteltiin metalliketjusta avaimenperälätkiä, joita oli jokaisessa ketjussa neljä kappaletta. Jokaisessa lätkässä oli yksi sana. Lätkiä oli jokaisessa putkessa kahta väriä ja kun valitsi kaikista valkoiset sanat sai lauseen, joka toimi avainsanana tehtävään. Tämä oli yksinkertainen ja hauska tehtävä, joka oli nopea suorittaa, mutta kuitenkin hieman piti ihmetellä, että mitäs pitää tehdä.
2. Palapeli
Suomalaisten megojen klassikkolabi. Tällä kertaa palapelistä piti muodostaa nelikirjaiminen ratkaisusana. Moni kävi paikalla ja arvasi, että haettu sana on Meri. Ruotsalaisten kätköilijöiden kanssa päätimme, että joo tiedämme sanan, mutta haluamme ratkaista palapelin. Se oli yllättävän haastava, mutta onnistui kohtuullisessa ajassa.
3. Merisää
Merisää-lab oli alueen sisällä rakennuksessa, jossa oli näytteillä vanhoja radioita. Erään radioista sai laittaa päälle ja kokeilla miten putkiradio kuuluu. Ja hyvinhän se kuului. Hetkeksi jäimme ihmettelemään tuleeko tuosta radiosta merisäälähetys, josta pitää tunnistaa pohjoisin majakka. Mutta ei sentään, pohjoisin majakka kurkisti paikalla olleen kaappikellon heiluriaukosta. Jotenkin hämmetävä tehtävä, kun ei ihan tiennyt mitä pitää tehdä tai etsiä ja pirtti oli täynnä hämmentyneitä kätköilijöitä.
4. Jatulintarha
Tällä reissulla oppii uutta ja opin sen, että jatulintarhaksi kutsutaan kivilabyrinttia. Kemin Meripuiston jatulintarha on siirretty tänne Ajoskrunnista aikanaan. Se toimi tämän labin näyttämönä. Jatulintarhaan oli “piilotettu” muutamia kiviä, joihin oli maalattukirjain, joista sitten muodostui tämän labin ratkaisusana.
5. Mikä ihmeen kapistus
Tällä lokaatiolla jälleen mentiin sisälle yhteen alueen rakennuksista eli savupirttiin. Paikalla oli museon henkilö esittelemässä pirtin esineistöä ja historiaa. Paikalta löytyi tulihanko, jota on käytetty aikanaan tuulastuksessa. Labin ratkaisu oli yllättäen monivalinta, joten arvaamallakin tässä pärjäsi.
6. Perämeren mysteeri: Tarinoiden saaret
Tämän labin tärkein anti oli varmaankin johdatella ihmiset valokuvanäyttelyn pariin. Me emme ainakaan ilman tätä labia olisi koko valokuvanäyttelyä löytäneet. Tosin emme alueen karttaa kovin tarkkaan tutkineetkaan. Ilmainen vinkki tapahtumien järjestäjille: Käyttäkää yksi tapahtumalabi paikkojen esittelyyn ihmisille. Ja toiminnalliset labit sitten erikseen. Tässä tapahtumassa juontaja kertoi alueen rakennuksista ja historiasta pariin otteeseen lavalla niille kätköilijöille, jotka olivat sillä hetkellä kuuntelemassa.
Täällä oli valokuvanäyttelyn lisäksi 5 QR-koodia, joista jokaisesta aukesi tekstipätkä Google Drivessä, jossa kerrottiin jostakin alueen luontoon liittyvästä asiasta kuten maan kohoamisesta tai Perämeren kansallistupuistosta. Varmasti 99% vierailijoista ei lukenut tekstejä vaan katsoi vaan ison kirjaimen, joita löytyi jokaisesta dokumentista yksi ja näistä muodostui lokaation ratkaisusana. Ei kovin toimiva idea.
7. Kapteenin salaisuus
Jos edellinen oli vähemmän toimiva lokaatio, niin tämä puolestaan oli hauska taustatarinoineen. Täältä löytyi lipasto, jonka päällä nökötti kolme keltaista ankkaa. Ankkoja pystyi kääntelemään eri asentoihin ja niiden ympärillä oli numerot yhdestä kolmeen auttamassa hahmottamista. Tietyllä yhdistelmällä lipaston ylimmän laatikon sai auki, josta löytyi ratkaisusana, joka sekin sopi hyvin teemaan.
8. Signaaliliput
Signaaliliput toimivat hyvin Kemin merelliseen teemaan. Jo Tanskan megassa lasten mielestä oli eri hauskaa ratkoa erilaisia helppoja salakirjoitustehtäviä, jossa oli annettu ratkaisuavain ja sen avulla piti tulkita mitä “salakirjoituksessa” lukee. Ja täällä siis mysteereistä monille tutuilla signaalilipuilla tehtiin samaa. Kätevästi puun takaa löytyi ratkaisuavain, joten kummemmin ei tarvinnut Googlailla tehtävän ratkomiseksi. Yksinkertaista ja toimivaa.
9. Pilkillä
Palapelin lisäksi se toinen klassikko, joka löytyy jokaisesta suomi-Megasta. Tällä kertaa lyhyillä ongilla magneettipilkittiin muoviputkirykelmästä metallista kätköpurkkia, jonka sisällä oli ratkaisusana. Annoin meidän nuorimmaisen suorittaa onkimisen. Mutta heti ensimmäisen yrityksen jälkeen ongen koukku (=magneetti) irtosi. Niinpä siirsin koko rakennelman ja poimin muka kätkörasiaa huomaamatta magneetin talteen ja rupesin tekemään uutta solmua onkeen. Annoin pojalle paikalla olleen toisen ongen käteen, että jatka tällä. Ennen kuin olin saanut magneetin solmituksi poika ilmoitti, että tästä toisesta ongesta “siima” irtosi. No kun ensimmäinen onki oli korjattu, niin ei muuta kuin korjaamaan toista. Tällä välin poika saikin purkin ongittua ja saimme avainsanan. Kun toinenkin onki oli korjattu, niin kiirehdimme äkkiä pois ennen kuin jotain muuta hajoaa.
10. Aarrekartta
Tämä oli ehkä kierroksen hauskin tehtävä. Paikalta löytyi teemaan sopivasti ruori, jonka sisällä oli labyrintti ja kääntelemällä ruoria piti ohjata ruorin sisällä ollut punainen palikka kohti aukkoa, josta sen sai poimitua ja nähtäväksi mikä ratkaisusana palikan toisella puolen on. Sitten vaan palikka sivuaukosta takaisin alkuun ja tehtävä oli valmis seuraavalle suorittajalle. Hauska ja toimiva tehtävä.
Yhteenveto
Merellinen Kemi oli miljööltään kaunis ja rauhallinen mega meren äärellä, ja toiminnalliset labit istuivat mukavasti tapahtuman merelliseen teemaan. Kokonaisuutena jäi kuitenkin kaipaamaan hieman enemmän ohjelmaa. Labikierroksen jälkeen tarjonta oli aika nopeasti koettu. Etenkin Rauman tapahtuman jälkeen tämä tuntui vähän “kevyt-megalta”. Kaikkea oli vain vähän. Mutta toisaalta kaikki toimi just niin kuin pitääkin, joten siltä osin ei suurempaa valittamistakaan.
Toisaalta on myönnettävä, ettei suurempi ohjelman määrä olisi välttämättä tapahtumaa tehnyt mielenkiintoisemmaksi. Alueella oli sen verran kuuma pyöriä, että moni suuntasi jo hyvissä ajoin iltapäivällä kätköille tai muualle viilenemään. Runsaampikaan ohjelma tuskin olisi pidellyt väkeä paahteessa juuri pidempään. Varjoisampi tapahtuma-alue olisi voinut tehdä oleskelusta huomattavasti pidempikestoista. Tapahtuman geocaching.com ja verkkosivuilla lupailtiin etukäteen “työpajoja, joissa pääsee tutustumaan muihin kätköilijöihin”. Megabingo oli mainittu erikseen, joten siitä ei ollut kyse. Ehkä jotain oli suunnitteilla, joka ei sitten toteutunut? Nimittäin alueella sijaitseviin rakennuksiin olisi hyvin voinut sijoittaa jotain ohjelmaa ja esityksiä, vaikkapa wherigon rakentamisesta tai muusta mielenkiintoisesta. Se olisi ehkä saanut porukan viihtymään pidempään paikalla. Toki ei alueen rakennuksetkaan ilmastoituja olleet, mutta tarjosivat suojan suoralta auringon paisteelra.
Meiltä jäi kokematta laivareissut lähisaarille. Ne vaikuttivat lupaavilta pieniltä seikkailuilta ja ehkä olisivat toimineet paikkoina, joissa olisi voinut tutustua paremmin uusiin kätköilytuttavuuksiin. Labeilla ja lähikätköillä oli perinteiseen tapaan pientä kerääntymistä havaittavissa ja tuli sitä turistua muutaman tuntemattomammankin kätköilijäporukan kanssa.
Kaiken kaikkiaan mukava vierailu Merellisessä Kemissä. Tapahtuman jälkeen pieni siesta ja sitten uudestaan kätköille. Illasta vielä oheistapahtumaan Rytikarille. Siellä tosin vaikutti siltä, että tapahtuma oli ulkoistettu pitkälti kalastusyhdistykselle, joka taisi tehdä tilin kahvi- ja makkaramyynnillä. Vaikka kalastusyhdistystäkin mieluusti tuen, niin tässä olisi varmasti ollut myös oiva mahdollisuus myös Meri-Lapin geokätköilijöiden kartuttaa seuraavan megan pohjakassaa.