Geokätköilyä asuntoautolla – haastattelussa tavi2

  • weellu 

Geokätköilijät reissaavat paljon. Ainakin aktiiviset kätköilijät, jotka ovat jo oman lähialueensa purkit etsineet pian suuntaavat aina vain kauemmas ja kauemmas purkkien perässä. Siinä matkustellessa ja erilaisissa majapaikoissa yöpyessä nopeasti tulee mieleen, oliko asuntoauto tai -vaunu kätevämpi matkustamiseen ja yöpymisiin.

Asuntoautossa tai -vaunussa kuitenkin kulkevat mukana kaikki tarpeelliset tarvikkeet ja tietää varmasti millaisen yöpaikan saa. Lisäksi ainakin tietämättä asiasta enempää ajattelisin, että yöpyminenkin helpottuu, kun sen voi hoitaa missä vaan.

Päätimme ottaa asiasta selvää tarkemmin ja saimme haastatteluun pitkän linjan kätköilijäpariskunnan tavi2:n, joka on hankkinut asuntoauton ja kätköilee sillä aktiivisesti. Nimimerkillä tavi2 kätköilevä pariskunta on kätköillyt vuodesta 2008 alkaen ja löytöjäkin on ehtinyt jo kertymään yli 27 000 kappaletta. Annetaan siis tavi2:lle puheenvuoro ja opitaan heidän kokemuksistaan.

Miten päädyitte hankkimaan asuntoauton? Hankitteko sen pelkästään kätköilyä varten vai halusitteko sen muutenkin?

Asuntoauton hankinta tuli ajankohtaiseksi, kun kyllästyimme aina kätköreissuilla varaamaan hotellihuoneen, joka saattoi olla kymmenien kilometrien päässä esim. joltain traililta, jota ei yhdessä päivässä oikein saanut suoritettua. Toinen asia oli se, että hotellihuoneiden hinnat ovat usein kolminumeroisia, kun sen sijaan caravanpaikka valosähköllä maksaa vain 15-35 € virallisilla caravanalueilla ja “puskaparkissa” yöpyminen on ilmaista. Puskaparkkipaikoista on netissä karttakin, jonne voi myös lisätä itse löytämiään paikkoja. Aika vähän on tullut matkailuautoa käytettyä muuhun kuin kätköilyyn.

Kuulostaa kyllä houkuttelevalta paljon liikkuvan geokätköilijän kannalta. Mitä muita etuja asuntoautosta on kätköilyn kannalta?

Asuntoautossa kulkee mukana kaikki tarvittava, eli jos nälkä yllättää, niin tienposkeen tms. ruoanlaittoon, joka sujuu varsin vikkelään kaasuhellalla. Myös wc on omasta takaa, mikä varsinkin naisihmisille saattaa olla todellinen “hotelli helpotus”.

Miten yleensä kätköilette asuntoautolla? Ajatteko auton parkkiin jonnekin ja fillareilla kätköille vai miten?

Asuntoautomme on suhteellisen pieni ja kohtuullisella maavaralla varustettu, niin sillä olemme päässeet lähes kaikkiin paikkoihin, mihin tavallisella henkilöautollakin pääsee. Etuvetoisena ja 3,5 tonnisena korkealle mäelle pääseminen on joskus jäänyt haaveeksi, mutta metsätrailinkin, sekä Teuvan autotrailin ja Susirajatrailin pääsimme oikein helposti kulkemaan asuntoautollamme. Meidän automme oma pituus on 597cm ja siihen kahden pyörän teline päälle n. +75cm ja hyvin on auto taittunut moneen paikkaan.
Metsäpoluille sitten fillareilla, jos polkupyöräattribuutti on laitettu kätkökuvaukseen. Aina silloin tällöin on sitten kyllä talutettu pyöriä, jopa kilometrikaupalla, kuten esimerkiksi Oravatraililla Noormarkussa.

Asuntoauton saa näppärästi kätkön lähelle parkkiin siinä missä henkilöautonkin.

Saako asuntoautolla leiriytyä minne vain?

Leiriytyminen on periaatteessa sallittu P-paikoilla, missä sitä ei ole erikseen kielletty. Mekin olemme olleet yötä esim. parilla kirkon/hautausmaan parkkiksella, levähdysalueella Lapissa ja erittäin hienossa järvenrantapaikassa Pistohiekalla Puumalassa. Myös Laihian ja Jurvan (nykyisin osa Kurikkaa) rajalla olevan Kivi- ja Levalammen tekojärven rannassa on yksi suosikkipaikkamme erään laavun vieressä.

Pääseekö asuntoautolla minne vain? Löytyykö kätköjen läheltä parkkipaikka helposti vai pitääkö katsoa tarkemmin kuin henkilöautolla, että mihin pysäköi?

Asuntoautolla tosiaankin pääsee lähes joka paikkaan mihin henkilöautollakin, mutta auton massa pitää ottaa huomioon mm. kevään kelirikkoaikaan, kuten myös lumisella tiellä. Jos sillä jää jumiin, niin sitten tarvitaankin järeämpää kalustoa kiskomaan pois. Kyllä esimerkiksi aiemmin mainittujen trailien varsilla on mahduttu aina purkin kohdalla parkkiin ja vain muutama kerta on tullut peruutettua vastaantulijan tieltä takaisin.

Paljonko on asuntoauton bensankulutus? Entä, onko asuntoautossa muita kuluja? Tuleeko halvemmaksi kuin yöpyminen hotellissa tai leirintäalueella?

Asuntoautojen polttoaineen kulutus on jonkin verran kiinni kaasujalan painosta, mutta rauhallisella ajolla pääsee kohtuullisiin lukemiin. Keskimäärin dieseliä lienee mennä 10-12 litraa satasella kätköilykäytössä, kun taas viime Oulun reissullamme mittasimme kulutuksen pitkähköllä matkataipaleella 8,6 litraa/ 100km. Ei tuollaista massaa ihan ilmaiseksi siirrellä.
Muita kuluja tulee kaasun käytöstä, niin keittiössä ja jääkaapin käytössä, kuin myös tietysti lämmityksessä kylmällä säällä. Ja epäilijöille voimme vakuuttaa, että kyllä matkailuautossa talvellakin tarkenee, sillä kertaakaan emme ole pitäneet lämmitystä läheskään täysillä ja peiton alla on mukava nukkua ihan ilkosillaan.
Nykyään on 11kg:n kaasupullon täyttö maksanut karvan alle 20€ ja yhdellä pullolla pärjää lähes koko kesän. Talvella 11 kg pullo riittää muutamaan reissuun, riippuen tietysti leiriytymisen kestosta.
Edellä jo kerroimme caravanpaikalla yön hinnaksi pyöreästi parikymppiä ja hotellissa noin satkun, eli onhan se omassa autossa edullisempaa yöpyä ja “puskaparkissahan” ei veloiteta mitään. Myös ns. caravanhuiput, eli 16 matkailuvaunualuetta käyttää yhteistä “passia”, jolla joka 6. yö on ilmainen, poislukien treffiviikonloput, joita caravanalueilla on satunnaisesti ympäri vuoden. Nuo caravanhuiput ovat hyvin varustettuja alueita ja ne ovat auki ympäri vuoden.

Mitä asuntoautoa hankkivan kannattaa ottaa huomioon? Yleisesti ja kätköilykäytön kannalta?

Meidän mielestämme kätköilyyn tarkoitetun matkailuauton tärkeimmät ominaisuudet ovat kompakti koko ( pituus, korkeus,maavara ) ja riittävät tilat “takatallissa”, eli tavaratilassa. Pyöräteline on hyvä olla tai sitten taittuvarunkoiset fillarit ja lähes kaikissa matkailuautoissa
onkin tarvittava laitteisto/välineistö asumiseen, joten auton merkillä tai mallilla ei sinänsä ole merkitystä.
Oma matkailuautomme on Ford Transitin pohjalle rakennettu Hymer van 125/350T , koneena 2-litrainen TDIC turbodiesel (125hv) ja sillä kyllä pärjää liikenteen seassa. Niin, 100-lappu auton perässä tarkoittaa, että ko. ajoneuvon suurin sallittu nopeus on juuri tuo ilmoitettu. Ilman 100-lappua olevilla saa ajaa “vain” kahdeksaakymppiä.

Maavara riittää asuntoautossa mainiosti kätköilyyn.

Joo maavara on tietysti tärkeä tavallisessakin henkilöautossa kätköilijälle. Entä onko teille tullut yllätyksiä asuntoautoilussa, mihin ette osanneet varautua?

Ei mitään normaalia kulumista kummempaa ole tullut vastaan – ainakaan vielä.

Miksi päädyitte asuntoautoon, ettekä esimerkiksi asuntovaunuun?

Meillä ei jostain syystä ollut matkailuvaunu edes vaihtoehto, kun aloimme suunnitella matkailuajoneuvon hankkimista. Eh vain halusimme kuskata kamojamme aina mukana, jolloin ei tarvitse lähteä hakemaan vaunua aina jostain, kun on lähtenyt pelkällä autolla liikenteeseen.

Oletteko kohdanneet tieraivoa, koska monesti asuntoautoja (ja etenkin vaunuja) pidetään teiden tukkona?

Tien päällä on yksi moottoripyöräilijä näyttänyt kansainvälistä käsimerkkiä, mutta muuten emme ole huomanneet mitään “teiden tukko”-efektejä. Nykyään asuntoautot ovatkin niin ripeitä kulkureita, ettei niillä liikenteen jalkoihin tarvitse jäädä.

No mutta sehän on mukava kuulla. Entä mikä on kaukaisin paikka, mihin olette asuntoautolla ajaneet?

Pisin reissu on toistaiseksi kesältä 2017, kun olimme matkalla 17 yötä. Lähdimme hyvissä ajoin Lapin MEGAan Kiilopäälle ja kiertelimme Lapissa aina Norjan puolenkin miittiä myöten ja sieltä pikku hiljaa etelään päin ajellessamme pysähdyimme Sodankylässä parille kätkölle, joita etsiessämme heräsi ajatus, mennäkö edelleen eteläänpäin, vai lähteäkö Lofooteille, josta olimme joskus haaveilleet. Ja Lofootit vei voiton, eli kohti Kittilää ja sieltä Käsivarren Karesuvannosta Ruotsiin. Etelään päin aina Kiirunaan asti ja siitä kohti Norjan Narvikia Ruotsin puolen Abiskon kautta. Kävimme sitten ihan Lofoottien kärjessä, eli
Å:ssa asti ja kivasti siellä juhannuksen tienoo menikin.

Hintataso oli Norjan caravanalueilla samaa tasoa, kuin Suomessakin. Koko reissulla tuli matkamittariin n. 5,5 tkm ja mukavaa oli koko rahan edestä. Uutta reissua ulkomaille ei matkailuautolla ole nyt suunniteltuna, mutta kyllä sitä voisi taas jossain vaiheessa lähteä.

Onko asuntoauto tuonut uutta vapautta kätköilyyn, kun menoja ei tarvitse suunnitella yöpymisten mukaan? Vai tarviiko suunnitella kuitenkin?

Onhan kulkeminen matkailuautolla vapaampaa ja monta kertaa olemme löytäneet itsemme vähänkään pidemmän reissun aikana ihan eri paikasta, kuin mitä olemme alun perin suunnitelleet, eli kyllä suunnitelmia edelleenkin tehdään, mutta usein ne muokkautuvat matkan edetessä.

Varsin mielenkiintoista kyllä. Tässähän nousee itsellekin matkailuautokuume, kun kuuntelee vastauksia. Perinteisesti olen kysynyt myös muutaman kätköilyyn yleisesti liittyvän kysymyksen kaikilta haastateltavilta. Eli mikä on teidän tarinanne: Miten tulitte aloittaneeksi kätköilyn?

Kätköilyn aloitimme reilut 10 ja puoli vuotta sitten, kun satuimme lukaisemaan erään Harjuksen haastattelun jostakin lehdestä ja päätimme käydä katsomassa, löytäisimmekö haksu10:n tekemän kätkön Sastamalan Pyhän Marian kirkolla. Mukana oli T:llä ennestään hankittuna ollut Magellan-merkkinen gepsi, jossa kuitenkin oli väärä koordinaattiasetus
ja purkki oli sen mukaan 60 metrin päässä vinkin mukaisesta paikasta. Kun järven ranta oli siinä noin puolessa välissä, niin päätimme vain luottaa vinkkiin ja löysimmekin pian ensimmäisen kätkömme. Pari muutakin kätköä vielä samana päivänä ja niin olimme koukussa, joka ei tahdo oieta ollenkaan.

Kuulostaa jotenkin tutulta. Etenkin tuo koukkuun jääminen. Entä mikä on teidän suosikkikätkötyyppi ja miksi?

Suosikkikätköjämme on useitakin: Hyvin tehty, “konstailematon” multi maistuu aina ja mukavia ovat myös maastomysset, varsinkin sellaiset jotakin oivaltamista vaativat, semminkin sitten kun ovat avautuneet. Mukavat, ratkaistavissa olevat, mysteerit myöskin lämmittävät mieltämme, jos vielä purkki on vähänkin enemmän, kuin Pet-putkilo kuusessa.

Yksittäistä suosikkikätköä olisi kohtuutonta nostaa yksin jalustalle, mutta muutamia kätköntekijöitä tulee miettimättä mieleen, sellaisia joiden tekemiä kätköjä on ollut riemukasta etsiä ja löytää. Nimimerkkien Pele53, copohontas, huhhai, Jaut5, hytti13, Tenukko, haksu10 ja muutamien muidenkin kätköjä ainakin kannattaa käydä katsomassa, sillä näillä purkeilla on lähes poikkeuksetta tullut hyvät hykerrykset. Porvoon Geotour -kätköt olivat käymisen arvoiset, samoin Geopoly-purkit Helsingissä. Ja paljon on muitakin hyviä kätköjä, mutta kaikkien luettelemiseen menisi turhan kauan.

Entä mikä on ikimuistoisin kätköilymuisto tähän asti?

Ikimuistoisinta kätköilymuistoa miettiessämme, ajatukset menivät toistuvasti vesistöihin, niin sulan veden aikaan, kuin myös talvisille potkukelkkaretkille. Yksi oli jopa siltä väliltä, kun Pomarkun Isojärvelle tuppasimme soutuveneellä ja rannasta pääseminen vaati noin sadan metrin verran jään rikkomista, ennen varsinaisen soutumatkan alkamista.

Kiitokset tavi2:n pariskunnalle. Varsin mielenkiintoista oli kuulla kätköilystä asuntoautolla. Kuulostaa varsin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Joskaan ihan halvasta “apuvälineestä” kätköilyyn ei ole kyse 🙂

Leave a Reply

Your e-mail address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.