UV-merkintöjen kestotesti

Hiljaa hyvä tulee vai miten se sanonta meni? UV-maaleja testattiin ahkerasti blogissa muutama vuosi sitten ja UV-merkintöjen kestotesti lupailtiin myös piakkoin. Aina homma ei mene putkeen ja niin vain se jotenkin unohtui tehdä. Mutta ei hätää, paparazzi nappasi kuvat reilun vuoden (noin 15 kk) ulkona marinoiduista UV-maalatuista ja UV-tussatuista kappaleista, joten jutun kirjoittaminen jälkikäteenkin onnistuu kätevästi. Tässä se nyt siis vihdoin: Testi, kuinka UV-merkinnät kestävät aikaa säiden armoilla.

UV-sarjan aiemmat osat:

Neljä vuodenaikaa ja vähän enemmänkin

Testasimme UV-merkintöjen kestävyyttä kaikilla aiemmin testatuilla materiaaleilla: laminoitu paperi, muovi, metalli, puu ja kivi. UV-maalilla ja -tussilla merkittyjä kappaleita pidimme reilun vuoden taivasalla säiden armoilla. Kappaleet peittyivät talvella lumeen sekä olivat sateelle ja suoralle auringonpaisteelle alttiina. Lisäksi pidimme verrokkikappaleita laminoidusta paperista, muovista, metallista ja puusta ulkona suojaisessa paikassa. Nämä verrokkikappaleet sijoitettiin paikkaan, jossa niihin ei osu suora auringonpaiste, eivätkä ne kastu tai peity lumeen. Verrokit kuitenkin olivat ulkona ja siten alttiita lämpötilavaihteluille. Kiviä emme pitäneet suojaisassa paikassa verrokkina, koska jos geokätköön liittyisi kivi, johon on maalattu UV-maalilla, se todennäköisesti olisi säiden armoilla. Oikeastihan tässä kävi vaan niin, että kivistä unohtui tehdä verrokki kappaleet suojaan 🙂

Katsotaanpa siis kuinka kävi.

UV-merkinnät puuhun

Ensimmäisenä UV-tussilla tehdyt merkinnät puukappaleisiin. Vasemman puoleisimmissa kuvassa oikealla verrokkikuva kappaleesta, joka on otettu heti merkinnän tekemisen jälkeen. Keskimmäinen kuva on viettänyt 15 kuukautta säiltä suojassa ja oikean puolimmaisen kuvan kappale on ollut säiden armoilla. Ero on nähtävissä melko selkeästi. Juuri tussattu kappale loistaa komeasti ja säiltä suojassa ollut kappalekin on hyvässä kunnossa. Sen sijaan säiden armoilla ollut kappale on selkeästi reilun vuoden aikana himmentynyt. Itse puukappalekin on kokenut kovia. Teksti on kuitenkin luettavissa. Joskin on selvää, että jos tällä tavalla tehty merkintä viettäisi ulkona vielä vuoden tai kaksi, niin huoltotoimia tarvittaisiin. Tussilla tehty merkintä kannattaa siis pitää suojaisessa paikassa.

Entäpä sitten UV-maalilla tehty merkintä?

Suurta eroa UV-maalilla tehdyssä merkinnässä ei ole UV-tussilla tehtyyn merkintään puukappaleessa. Verrokkikappaleessa nuoli on kirkas ja selkeästi nähtävissä, kun taas säiden armoilla viettänyt kappale on menettänyt selkeästi loistavuuttaan. Nuoli on kuitenkin nähtävissä selkeästi. Kuvan ulkopuolelta täytyy kertoa se, että nuoli on selkeästi näkyvissä vain silloin, kun UV-lampun keila osuu suoraan maaliin. Jos UV-valo tulee hieman sivusta on hohtavuus todella heikko. Jos tekisin merkinnän puukappaleeseen, joka on säiden armoilla kallistuisin ehkä UV-tussiin. UV-maali nimittäin on muuttunut myös osin paljain silmin nähtäväksi säiden armoilla. Ehkä tämä johtuu siitä, että puukappale on tummunut merkittävästi ja maali on osaltaan ehkä suojannut itse puuta, jolloin merkintä on tullut näkyviin. Suurta eroa tussin tai maalin paremmuudesta on vaikea tämän perusteella kuitenkaan vetää. Alla vielä kappaleet päivänvalossa.

UV-merkinnät muoviin

Entäpä sitten CD-koteloon muoville tehdyt merkinnät? Noh, yksi kappaleista ei säilynyt ehjänä alkuunkaan. Alkuun kappaleet sijaitsivat betonisella jalustalla ja tuuli heitteli muovikappaleita pitkin pihamaata ja syysmyrsky kerran kaatoi betonisen jalustan koepalojen päälle. Tämän seurauksena toinen CD-koteloista meni rikki. Mutta se ei testiä haitannut mitenkään. Katsotaan miltä muoviin tehdyt merkinnät näyttävät testin jälkeen.

Muoviin tehty UV-tussi merkintä on selkeästi haalistunut säiden armoilla ollessaan. Sen sijaan sateensuojassa aikansa viettänyt kappale on kuin uusi. Päivänvalossa kumpikin merkintä on edelleen muovista selkeästi luettavissa. Entäpä sitten UV-maalilla tehdyt merkinnät?

UV-maalilla tehdyt merkinnät on molemmat himmeämpiä kuin alkuperäinen. Erityisesti säiden armoilla ollut merkintä on pahasti kulunut. Tietysti koko kappalekin on hajonnut, mutta merkinnät ovat silti näkyvissä ja ne eivät loista pimeässä UV-valon alla ollenkaan. Muovikappaleeseen siis käyttäisin ehdottomasti tussia ja pitäisin sen mahdollisuuksien mukaan suojassa säiden vaihteluilta.

UV-merkinnät peltiin

Mitenkäs sitten pelti? Sehän on melko tyypillinen materiaali johon voisi ulkona merkata UV-kynällä koordinaatit talteen. Tietysti maastosta löytyvien pellistä tehtyjen kohteiden tussailu UV-kynällä on jokaisen harkinnan varassa. En suosittele ainakaan ilman kohteen omistajan lupaa.

Tussilla tehdyt merkinnät näyttävät säilyneet pellissä aika hyvin (kuvat alla). Säänsuojassa ollut kappale on selkeästi kirkkaampi kuin ulkona ollut kappale. Kannattaa huomata, että merkinnästä aiemmin otettu kuva on se, joka on viettänyt aikansa ulkona, joten keskimmäinen kuva, ei välttämättä ole uutenakaan ollut yhtä kirkas kun vasemmanpuoleisin kuva. Sanoisin, että säältä suojassa ollut tussimerkintä ei ole menettänyt kirkautta yhtään. Sen sijaan ulkona ollut on haalistunut, mutta siitä saa hyvin selvää vielä.

Sama tarina myös UV-maalilla tehdyissä merkinnöissä. Sään armoilla ollut kappale on selkeästi himmeämpi kuin säältä suojassa ollut kappale. Säältä suojassa ollut kappale on alkuperäisen veroisessa kunnossa. Ei siis suuria eroja suuntaan tai toiseen UV-tussin ja UV-maalin välillä, kun materiaalina on pelti.

UV-merkinnät laminoituun paperilappuun

Laminoidun paperilapun ei luulisi menevän miksikään ulkonakaan. Tussilla tehdyt merkinnät ovatkin säilyneet melko hyvin sekä sään armoilla että suojassa. Jostain syystä kummassakin lapussa teksti on hieman levinnyt. Vaikka alla olevat kuvat ovat hieman sumeita, niin on tekstikin todellisuudessa hieman levinnyt paperilla. Jännä ilmiö, kun luulisi laminoinnin suojaavan paperia kostumiselta. Ulkona majaillut lappu on hieman jossain vaiheessa kastunut myös reunoilta ja siitä jäljet oikean puolimmaisessa kuvassa. Melko jännä homma.

Maalin kanssa samanlaista leviämistä ei ole havaittavissa. Molemmat laput loistavat yhtä kirkkaasti, joten laminointi on hyvin suojannut molempia merkintöjä. Maalin kanssa paperille kirjoittaminen oli aika suhraamista kuten jäljestä näkyy, joten siinä mielessä valitsisin ehkä tussin paperille merkintöjen tekemiseen. Verrokkilappu yllä olevissa kuvissa.

UV-merkinnät kiveen

Kiviä alkuperäisessä UV-testissä oli kahdenlaisia: sileäpintaisia ja karheapintaisia. Lisäksi kiviä UV-merkattiin kolmella tapaa: tussilla, siveltimellä ja pipetillä. Vaikka tuskin siveltimen ja pipetin välillä suurta eroa on, niin katsotaanpa kaikkia tuloksia.

Sileään kiveen siveltimellä tehty UV-maalin merkintä oli alunperin todella kirkas. Testin kaikki kivet olivat ulkona säiden armoilla eli suojaisassa paikassa ollutta verrokkia ei kivien tapauksessa ole. Tämä siitä syystä, että geokätköilyssäkin uskoisin kiviin tehtyjen merkintöjen olevan aina säiden armoilla. Sileään kiveen siveltimellä tehty Eurolite UV-maalin merkintä on kestänyt hyvin aikaa. Jonkin verran maalista on lähtenyt pois. Tämä on nähtävissä vaikkapa kutosen lenkissä ja ykkösen oikeassa reunassa. Merkintä on kuitenkin varsin hyvin luettavissa.

Sama tarina jatkuu Eurolite-maalin kanssa myös karheassa kivessä. Merkintä on edelleen hyvin luettavissa. Ehkä hieman merkintä on himmeämpi, mutta sitä ei ole ongelmia lukea. Eurolite UV-maali on siis varsin varma valinta kiviin tehtäviin merkintöihin. Sivellin toimi työkaluna levitykseen hyvin ja merkintä kestää aikaa ja säävaihteluita.

15 ml:n purkissa tuleva pipetillä levitettävä nimetön UV-maali ei ole kestänyt aikaa ihan yhtä hyvin kuin Eurolite-maali. Sileään kiveen tehty merkintä oli alunperin todella kirkas, mutta ulkona vietetty reilu vuosi on himmentänyt merkintöjä merkittävästi. Vielä niistä saa selvää, mutta entä muutaman vuoden päästä?

Karheaan kiveen pipetillä oli alun perin hankala tehdä merkintää ja merkintä levisi helposti melkein lukukelvottomaksi. Sileän kiven kanssa tehtyä huomio UV-maalista pätee myös karheaan kiveen. Alkuperäisestä merkinnästä on säiden armoilla karissut osa pois. Karheassa kivessä on nähtävissä selkeästi, kuinka maali on tietystä kohtaa lähtenyt suorastaan pois kivestä. Esimerkiksi kutosen yläosassa näyttäisi olevan maalia huomattavasti vähemmän kuin alun perin. Kuva tietysti hieman valehtelee ja nyt otetussa kuvassa esim. kolmonen on turhan himmeä. Luonnossa se näkyy kuvaa paremmin. Ero on kuitenkin huomattava kuvan ulkopuolellakin.

Tussimerkintä kiveen ei ole oikein kestänyt aikaa. Ensin en meinannut löytää koko merkintää kivestä, mutta kyllä sieltä jotain vielä näkyi. Yllätyin kuinka hyvin merkintä näkyi kuvassa, sillä kuvaa ottaessa en meinannut millään saada UV-lamppua sellaiseen asentoon, että merkintä olisi ollut luettavissa. Kuvassa se näkyy siis paremmin kuin mitä luonnossa. Tussimerkintä on kulunut voimakkaasti ja jos tämä olisi osa jotakin kätköä tarvitsisi merkintä jo huoltokäyntiä.

Karhea kivi kertoo samaa tarinaa kuin sileä kivi. Tussimerkintä ei kivessä pysy. Karheassa kivessä merkintä on pysynyt hieman paremmin. Numero 23 on haalistunut enemmän kuin 61. Ehkä kivi on ollut jotenkin siten maastossa, että suurempi rasitus on tullut alempaan merkintään. Joka tapauksessa sama ilmiö kuin sileän kiven tapauksessa on selkeästi nähtävissä.

Yhteenveto eli TL;DR;

UV-merkintöjen kestotesti osoittaa, että UV-tussi on melko varma valinta. Tussilla saa siistejä merkintöjä ja ne kestävät aikaa olivat ne sitten suojassa vesi- ja lumisateelta tai täysin säiden armoilla. Ainoan poikkeuksen tästä tekee kivi, josta UV-tussi merkinnät ovat reilussa vuodessa häipyneet melkein kokonaan. Kivessä puolestaan Euroliten UV-maali oli ylivoimaisesti paras ja nimetön UV-maali hyvä kakkonen. Ei maali aivan toivoton vaihtoehto ole muihinkaan materiaaleihin, mutta tussi on vain parempi.

Aikaa alkuperäisestä testistä on kulunut jo jonkin verran ja Eurolite-maali on loppuunmyyty Kiven Alla-verkkokaupan valikoimista. Pikaisella googlailulla en sitä mistään muualtakaan enää löytänyt. Kiven Alla-kaupasta asiaa tiedustellessani sain tietää, että maalin valmistus on lopetettu. Harmi, sillä se toimi kiveen tehtäviin merkintöihin parhaiten.

4 comments

  1. Ole hyvä. Pahoittelut, että juttu vähän kesti. Jatkossakin jos joku asia jää unholaan ja käsittelemättä tai haluaa, että jotakin asiaa käsiteltäisiin, niin palautetta sopii antaa jatkossakin 🙂

  2. Heipsan! Kiitos UV-testeistä, niitä on ollut mielenkiintoista lukea. Harmittavan vähän näitä UV-aktiivisia kätköjä on maastossa. Yksi käytännöllinen tapa voisi olla muuten tavallisen, hyvin naamioidun kätkön merkkaaminen UV-tussilla tms. jolloin kätkö löytyisi oikealla lampulla hämärässä helposti. Viestin aiheena kuitenkin vinkki, miten jatkaa tätä testisarjaa jos vielä aiot. Elikkäs testi miten tavallinen UV-tussi toimii eri paperilaatujen kanssa. Tavallinen kopiopaperi kun itsessään jo hehkuu kirkkaasti violetissa mustavalossa ja on siten tyyliin huonoimpia pohjia merkinnöille. Pikaisesti kattelin paperivarastoa lampulla läpi ja 100 % puuvillainen akvarellipaperi näytti himmeänä lupaavalta pohjalta. Kolmensadan neliögramman paperia on muutenkin mukava käsitellä ja selvityisi luonnossa ainakin purkissa ilman laminointia. Näitä on myös (yleensä halvempia) sekoitelaatuja, joissa vain osa kuidusta on puuvillaa. Huomiokeltainen kartonki taas loisti kirkkaimpana. Intuitiivisesti tummanpunainen kartonki/pahvi voisi olla hyvä pohja. Entä eri vedenkestävät paperilaadut? Voisi testata myös muita joka kodista löytyviä papereita kuten leivin- ja voipaperia tussimerkintöjen pohjaksi. Samoin onko tuosta cachefiren himmän keltaisesta UV-valosta etua.

    1. Kappas, onkin jäänyt vastaamatta kommenttiisi. Ollut vähän kiireitä viime viikkoina. Mutta asiaan.
      Hyvä vinkki kyllä tuo kätkön merkkaaminen. Samoni ideasi UV-tussin testaamiseen eri paperilaaduille on erinomainen. Vedenkestäviä papereita minulta löytyykin vaikka mitä sortteja tuolta geovarastosta. Myös jotain kartonkia, jne löytyy, joten sinänsä helppo toteuttaa. Tuota mainitsemaasi 300 neliögramman paperia ei taida löytyä itseltä. Onnistuisiko sinun esim. lähettää minulle pienet koepalat kokoelmistasi eri laatuja?

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.