Suuri UV-testi – Osa 3: UV-merkinnät kiveen

Kun kirjoittelin testiä UV-tusseista ja maaleista niin Fuchslein ihan oikeutusti kommentoi, että mihin testistä oli jäänyt kivi materiaaleista. Suoraan sanottuna se ei tullut mieleenikään sillä hetkellä, kun testiä tein, vaikka kyllä se selkeästi joukkoon kuuluu. Kalajoen megassa muutamakin kätköilijä tuli moikkaamaan ja jutustelemaan blogista ja hekin olivat sitä mieltä, että kivi puuttui UV-testistä. Niinpä päätin testata samoja UV-maaleja ja -tussia vielä kiveenkin ja Suuri UV-testien sarja sai kolmanneksi osakseen sittenkin UV-merkinnät kiveen luvatun kestotestin sijasta. Kestotestikin on kyllä tulossa.

kivi1

Vierivä kivi ei sammaloidu

Valitsin testiin kaksi eri kiveä: Sileä pintainen pyöreän muotoinen kivi, jota sattui pihasta löytymään ja karhea pintainen kulmikkaampi kiuaskivi, jota sattui kellarista löytymään (ylimääräisiä). Kannattaa huomata, että testin molemmat kivet ovat suhteellisen siistejä. Maastossa ja metsässä kivi on usein sammaloitunut ja siinä voi olla multaa, yms sattumia. Metsässä olevaa kiveä / kalliota ehkä kannattaa vähän siistiä ennen UV-merkintää ja mahdollisesti jopa huuhdella vedellä ennen merkintöjen tekemistä.

Ajattelin ennakkoon, että varmaan maali pääsisi tässä testissä näyttämään kyntensä ja UV-tussilla ei tekisi mitään. No ei pidä tuomita ennen kuin testataan, joten kokeilen tussia. Sileä pintaiseen kiveen tussilla jää merkintä selkeästi jeikä ole ongelmia kirjoittaa. Tussi jää kuitenkin näkyviin täysin. Hmm.. No annan merkinnän hieman kuivua. 5 minuutin päästä kun katson kiveä uudestaan, ei merkintää ole enää nähtävissä. Tussi toimi siis yllättävän hyvin. No entä sitten pimeässä? Merkintä hohtaa hyvin ja on selkeästi nähtävissä. Jälki on siistiä (kts. kuvat alla).

No entä karhea pintainen kivi? Se ei kyllä varmaan toimi. Ja taas yllätyn. Tussista jää taas selkeä merkintä, joka häviää kun odottelee muutaman minuutin. Tussilla ei ole ongelmia kirjoittaa kiven, vaikka karhea pinta kyllä vaikeuttaa kirjoittamista. Pimeässäkin merkintä hohtaa hienosti, vaikka kivi on hieman huokoisempi. Pimeässä tosin huomaa, että tussin jälki ei ole ihan niin tasaista kuin sileäpintaisen kiven tapauksessa, mutta hyvin tästäkin saa selvää.

Seuraavaksi kokeilin maalia, jonka purkissa oli pipetti. Edelliset huonot kokemukset pipetistä olivat vielä tuoreena mielessä, joten aloitin mahdollisimman varovaisesti levittämään pipetillä maalia. En halunnut vieläkään siirtyä siveltimeen tämän maalin kanssa vaan annoin pipetille toisen mahdollisuuden. Sileään kiveen pipetillä sai jälkeä tehtyä aika siististi, joskin maalia tuli jälleen liikaa. Kuivuttuaan maali näkyy kivessä kiiltävänä läpikuultavana jälkenä. Pimeässä jälki sen sijaan näkyy oikein hyvin ja loistaa kirkkaasti.

Karheaan kiveen sen sijaan pipetillä maalin levittäminen on tuskaisaa. Maalia saa olla lisäämässä pipettiin koko ajan ja siitä seuraa se, että maalia tulee joka paikkaan liikaa. Maali alkaa valua ja kirjoitettu jälki vähitellen muuttuu suttuisammaksi. Koitan imeä maalia pipetillä pois, mutta se ei toimi. Kuivuttuaan jälki kuitenkin maastoutuu tähän kiveen huomattavasti paremmin, eikä sitä äkkinäinen huomaa ollenkaan. Selkeästi on siis kivilajista kiinni kuinka hyvin maali maastoutuu. Pimeässä UV-valolla katsottaessa käy selväksi kuinka pahasti maali lopulta oli levinnyt. Jälki on suttuisaa. Se ei myöskään loista niin kirkkaasti kuin sileäpintaisessa kivessä.

Euroliten UV-maalia levitän edellisen testin tavoin siveltimellä. Sileään kiveen homma luonnistuu hyvin ja lopputuloskin hohtaa pimeässä. Joskin päivänvalossakin teksti on kyllä täysin luettavissa, koska tämäkin maali muodostaa kiiltävän kerroksen kiven pinnalle. Karheapintaiseen kiveen maalin levittäminen onnistuu siveltimellä hyvin. Tässä kivessä on huomattavasti enemmän luontaista vaihtelua ja maalikin on siinä huomaamattomampaa. Alla olevassa kuvassa tuoreeltaakin maali on hankala huomata. Mutta kyllä siitä selvää saa kuivuttuaankin, jos tarkkaan kiveä katsoo. Pimeässä karheapintaisessa kivessä maali loistaa hieman himmeämmin, kuten edellinenkin maali.

Yhteenveto

Yllättäen tussi oli ihan hyvä vaihtoehto kiveen UV-merkinnän kirjoittamiseen. Maalit jäävät näkyviin, joskin uskoisin, että jos kivi ei ole yksivärinen, niin maalia ei niin helposti huomaa. Etenkin jos kivi on hieman isompi. Testissä kivet olivat suhteellisen  puhtaita, joten tältä osin testi ei vastaa ihan metsäolosuhteita, joissa kivissä voi olla multaa, sammalta, jne. Kivi kannattaa vähintään harjata ennen UV-merkinnän tekemistä. Maalien ongelma selkeästi on, että ne jäävät näkyviin – myös kivessä.

Jätin kivet pihalle ja palaamme asiaan merkintöjen kestävyydestä joskus ensi kesänä, kun kivet ovat ensin talvehtineet. Muiden materiaalien osalta kestotestin tuloksiin päästään tutustumaan aiemmin. Paitsi, että eräs mielenkiintoinen asia tuli jo huomattua kivien kestotestissä sadesäällä. Kun kivi kastui, UV-maali muuttui valkoiseksi ja tuli täysin luettavaksi (kuva alla). Eli tämän perusteella voisi väittää, että UV-maalilla tehdyt merkinnät on märkänä luettavissa. Ja tämän värin vaihto toistui toisellakin kerralla, kun satoi. Pahemmin ongelmasta kärsi pipettipullossa ollut maali, mutta myös Euroliten maalilla kirjoitettu teksti oli näkyvissä (kuvassa alin kivi).

Sateessa UV-maali muuttui takaisin valkoiseksi ja täysin näkyväksi

Sateessa UV-maali muuttui takaisin valkoiseksi ja täysin näkyväksi

Tästä innostuneena kokeilin myös puulla tuleeko maali näkyviin kastuessaan. Ensin kokeilin kestotestissä ulkona 9 kuukautta ollutta palikkaa. Tästä palikasta en saanut salaisuuksia näkyviin liottamalla palikkaa vedessä. Ehkä maali on jo kulunut pois? En halunnut vielä pilata yllätystä kuinka ko. maali on pärjännyt kestotestissä ja niinpä tein uuden puupalikan, johon maalasin nuolen. Annoin palikan kuivua ja jälleen kuten aiemmassakin testissä, puupalikasta maali katosi miltei näkymättömiin. Sitten vain liottelemaan palikkaa. Pian kävi selväksi, että jälki tulee puupalikastakin näkyviin. Alle minuutin liottamisella kuvio oli selkeästi nähtävissä. Ei niin selkeästi kuin kivessä, mutta nähtävissä kuitenkin. Tämä ominaisuus kyllä melkeinpä tekee ainakin pienemmässä pullossa myytävän UV-maalista käyttökelvottoman. Nykyinen Kiven Alla -kaupassa myynnissä oleva maali on tässä suhteessa hieman parempaa. Myöskään UV-tussin jälki ei muuttunut kastuessaan näkyväksi.

Tästä testistä ainakin opin itse sen, ettei millään voi osata ottaa kaikkea huomioon etukäteen. Ei tullut taas mieleenikään katsoa mitä UV-maaleille käy kun se kastuu. Ei vaikka olen kestotestin kappaleita pitänyt jo lähemmäs vuoden ulkona. Onneksi nyt sattumalta satuin huomaamaan, kuinka maali kastuessaan muuttuu valkoiseksi. Kiveen maalit tuntuivat muutoin tarttuvan hyvin. Jos ei uusia toiveta tule, niin palaamme kestotestiin puun, muovin, laminoidun lapun ja metallin osalta piakkoin. Kivien kestotestiin palaamme sitten hieman myöhemmin.

UV-sarjan aiemmat osat:

2 thoughts on “Suuri UV-testi – Osa 3: UV-merkinnät kiveen”

  1. Minkälaisia tuloksia näiden maalien kanssa tuli kun ne jätti ulos säiden armoille? En löytänyt postausta jossa tähän olisi palattu.

  2. Hyvä kysymys M! Olin aivan varma, että olen aiheesta kirjoittanut ja kestotestin tulokset ovat julkaistu. Mutta kuinkas ollakaan, joskus totuus on tarua ihmeellisempää, enkä koskaan ole kirjoittanut juttua, vaikka mielestäni olenkin 🙂 Noh, mutta laitetaas TODO-listalle, koska kuvatkin on juttua varten otettu aikanaan, joten jutun ei pitäisi olla liian iso vaiva.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.