Miten piilotan oman geokätkön? – Osa 3 – Kätköpurkin valmistelu

Geokätkön piilotusta käsittelevässä sarjassa olemme päässeet siihen vaiheeseen, että on aika valmistella kätkörasia maastoon vietäväksi. Tässä postauksessa tutustumme siihen, mitä kaikkea purkista pitää löytyä (kuva 1) ja miten purkki tulee merkata. Syvällisempiin purkkivalintoihin palaamme myöhemmin erikseen.

Kuva 1 - Purkista tulisi löytyä vähintään logikirja ja kätkötiedote. Mieluiten myös kynä ja vaihtotavaroita. Logikirjan voi suojata kosteudelta silicalla ja minigrip-pussilla.

Kuva 1 – Purkista tulisi löytyä vähintään logikirja ja kätkötiedote. Mieluiten myös kynä ja vaihtotavaroita. Logikirjan voi suojata kosteudelta silicalla ja minigrip-pussilla.

Purkkivalinnasta

Kätköpurkiksi kannattaa valita tukevasta muovista tehty purkki. Curver -rasia on monien suosiossa mutta myös halvemmatkin purkit kelpaavat varsin hyvin. Purkin tärkein ominaisuus on vesitiiveys. Siksi purkkia valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka helposti ja kuinka hyvin kansi asettuu paikoilleen. Jos kansi tuppaa jäämään raolleen jollei sitä erikseen huolellisesti asettele paikalleen, ei purkki ole hyvä valinta kätkörasiaksi. Vierailijat kun saattavat sulkea purkin huolimattomasti kiireessä ja on todennäköistä, että hankalasti suljettava purkki jää raolleen ja vesi pääsee sisään. Esimerkiksi Lidleissä usein tarjouksessa olleet vihreäkantiset rasiat ovat tällaisia, jotka tuppaavat jäämään helposti auki. Kuvassa 2 on esimerkki huonosta purkista, joka ei tule kestämään montaa vierailijaa, koska rasia ennemmin tai myöhemmin menee rikki.

Kuva 11 - Kätköpurkki pimeässä metsässä kuvattuna Oregon 650 kameralla käyttäen salamavaloa.

Kuva 2 – Ohuesta muovista valmistettu pakasterasia ei ole hyvä valinta kätköpurkiksi, koska se menee helposti rikki.

Muovipurkkia käytettäessä kannattaa myös kiinnittää hieman huomiota muovin laatuun. Jotkut muovilaadut kun jäätyessään kovettuvat huomattavasti. Vastaan on tullut tietynmallisia lock’n’lock rasioita, joiden sulkemissangat ovat napsahtaneet pakkasessa poikki. Normaali lock’n’lock rasia kuitenkin on yleensä hyvä valinta kätköpurkiksi, halvoissa kopioissa voi kuitenkin olla tuota em. jäätymisongelmaa.

Jos päädyt käyttämään vanhaa ammuslaatikkoa kätkörasiana, niin huomaa että laatikon merkinnät tulee maalata päälle tai muutoin peittää.

Lisäksi kannattaa käyttää uutta rasiaa kätköpurkkina. Purkki, jossa on säilytetty ruokaa, tuppaa ruveta haisemaan ennen pitkää, vaikka se olisi kuinka huolella pesty. Lisäksi ruoan hajujen jäämät saattavat houkutella eläimiä nakertamaan purkkia. Monesti on kätköreissuilla tullut vastaan tuubeja, joissa on ollut Berocca-tabletteja. Nämä rasiat tuoksuvat aika järkyltä ja ovat muutenkin hieman hankalia, jos purkissa on käytetty rullalogia. Logirullaa kun on pitkästä tuubista hankala saada ulos. Tällaisessa pitkänomaisessa purkissa kannattaisikin käyttää pitkittäistä logiliuskaa tai PET-putkiloon tarkoitettua logikirjaa.

Mikrokätköissä kannattaa muutenkin kiinnittää huomiota siihen, kuinka login saa ulos purkista. Esim. kapea-aukkoiset lääkepurkit, jotka ovat muuten hyviä vedenpitävyytensä vuoksi, ovat hankalia, koska suuaukko on kapea ja logirullaa on hankala saada purkista ulos. Usein tällainen purkki rikkookin logirullan tai -vihon ennen pitkää.

Purkin merkkaus

Geokätkö tulisi merkata selkeästi geokätköksi, jotta se ei aiheuta hämmennystä, jos joku ulkopuolinen sen löytää. USA:ssa on ihan pommiryhmäkin käynyt geokätköjä räjäyttelemässä, kun niitä on luultu pommeiksi.  Purkin voi merkata käyttäen “virallista” geokätkötarraa (kuva 3), tussilla rasiaan kirjoittaen tai sitten askartelemalla itse “tarran”. Helpoin tapa on tietysti käyttää valmista tarraa tai kirjoittaa purkin kylkeen tussilla teksti: “Tämä on geokätkö, älä siirrä!”.

Kuva 2- Geokätkön voi merkitä käyttäen virallista geokätkötarraa.

Kuva 3 – Geokätkön voi merkitä käyttäen virallista geokätkötarraa.

Itse olen kuitenkin monesti askarrellut isompiin purkkeihin oman “tarran”. Tarvittavan lapuskan voi ladata täältä (pdf) tai .doc -formaatissa täältä. Toki aina voi tehdä omankin designin. Lapun voi tulostaa väreissä tai sitten jos siihen ei ole mahdollisuutta, niin sen voi tietysti värittää halutessaan keltaiseksi. Keltainen teksti kiinnittää hieman paremmin huomiota kuin ihan mustavalkoinen lappu. Itsekin monesti väritän lapun puuväreillä (kuva 4).

Kuva 3 - Geokätkö merkinnän voi askarrella tällaisesta lapusta, jos ei halua ostaa virallista kätkötarraa.

Kuva 4 – Geokätkö -merkinnän voi askarrella tällaisesta lapusta, jos ei halua ostaa virallista kätkötarraa.

Lappu kannattaa kiinnittää purkkiin sisäpuolelle, niin se pysyy kiinni vähän paremmin. Tietysti tämä edellyttää, että purkin kansi on läpinäkyvä. Jos purkin kansi ei ole läpinäkyvä, niin silloin kannattaa siis käyttää virallista tarraa tai merkata purkki muutoin tussilla. Purkin ulkopuolelle kiinnitetyt itse tehdyt laput kun joutuvat kosteuden kanssa tekemisiin ja siksi pysyvät huonosti. Kiinnityksessä olen itse käyttänyt kontaktimuovia, joka onkin toiminut yllättävän hyvin ja lappu on pysynyt paikoillaan, vaikka purkki olisi pahastikin kastunut (kuva 5). Kirkas teippikin voisi toimi tässä melko hyvin.

Kuva 4 - Lapun voi kiinnittää purkkiin vaikka kontaktimuovilla, joka on tuntunut toimivan ihan hyvin.

Kuva 5 – Lapun voi kiinnittää purkkiin vaikka kontaktimuovilla, joka on tuntunut toimivan ihan hyvin.

Vaikka purkki yleensä merkataan geokätköksi, jotta jästit, jotka vahingossa saattavat purkin löytää eivät ihmettelisi liikaa, niin aina kuitenkaan näin ei tehdä. Jos purkki on nano tai muutoin pieni, on merkkaaminen hankalaa. Myös jos purkin idea perustuu ovelaan camoon, ei purkissa ole geokätkö -mainintaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että joskus kätköllä vierailijan mieltä rauhoittaa kummasti kun kätkö on merkattu jotenkin, vaikka purkki olisikin hieman erikoisempi. Usein kätkönä nähdyt jakorasiat on hyvä merkata huomaamattomasti GC-koodilla, niin vierailijan ei tarvi turhaan arpoa purkkia avatessaan tuleeko sähköisku vai löytyykö lokikirja. Kuvassa 6 eräs hieman erikoisempi kätkö, jonka päädyimme merkkaamaan teetetyllä laatalla, jotta vierailijat voivat turvallisilla mielillä avata tämän hieman erikoisemman kätkön.

Kuva 7 - Erääseen kätköön päädyimme Rimajun kanssa teettämään GC-koodi laatan, jotta vierailijat varmasti tietävät olevansa kätköllä.

Kuva 6 – Erääseen kätköön päädyimme Rimajun kanssa teettämään GC-koodi laatan, jotta vierailijat varmasti tietävät olevansa kätköllä.

Se pakollinen: logikirja

Geokätköpurkin sisältöä ei geokätköilyn ohjenuorat (guidelines) määrittele kovin tarkasti. Ainoa vaadittu kätkön sisältö purkin lisäksi on logikirja tai -rulla tai jonkin muun tyyppinen logi, johon kätköilijät voivat kirjoittaa nimimerkkinsä. Yleensä logikirja on jonkin näköinen pieni vihko. Vihkoon on hyvä kirjata kätkön tiedot, niin vahinkolöytäjät tietävät minkä purkin ovat löytäneet. Itse olen monesti myös vihkoon laittanut yhteystietoni, jotta jos esim. maanomistajalla tulee jotain asiaa, niin kontaktitiedot löytyvät valmiina. Myös FTF (First to Find) löytäjälle voi halutessaan merkata valmiin paikan vihkoon (kuva 7). Logikirjan valintaa pohdittiin eräässä aiemmassa postauksessa, joten emme mene sen syvemmälle tähän aiheeseen tällä kertaa.

Kuva 5 - Logikirjaan voi lisätä kätkön tiedot ja omat yhteystietonsa. Lisäksi jos haluaa, voi FTF-löytäjää varten varata oman paikan vihkosta.

Kuva 7- Logikirjaan voi lisätä kätkön tiedot ja omat yhteystietonsa. Lisäksi jos haluaa, voi FTF-löytäjää varten varata oman paikan vihkosta.

Logikirjan kaveriksi on hyvä laittaa minigrip -pussi, joka pitää logikirjan kuivana. Vaikka purkki olisikin tiivis, voi sinne muodostua kondension vuoksi hieman kosteutta, joten minigrip pitää login hyvässä kunnossa kaikissa tilanteissa. Minigrippiin voi login kaveriksi laittaa myös Silica-pussin poistamaan kosteutta. Sen sijaan kynää pussiin ei kannata laittaa, koska lyijykynän terä helposti tekee reiän minigrippiin.

Muutoin kynä on hyvä purkissa olla. Mieluiten useampikin, koska nykykätköilijöiden joukossa on myös kynänkeräilijöitä. Tai ainakin olen huomannut, että kynät tuntuvat katoavan purkeista. Monesti ne kyllä sitten myös löytyvät maasta purkin vierestä. Lyijykynä on hyvä valinta, joskin teroitin kannattaa laittaa lyijärin kaveriksi purkkiin. Teroittimeen kannattaa ehkä myös kirjoittaa, ettei se ole vaihtotavara. Muutaman kerran on saanut lukea kuinka, joku on vaihtanut purkista teroittimen vaihtotavarana. Kuulakärkikynät ja muut taasen tuppaavat toimimaan hieman huonosti talven pakkasissa, joten itse en niitä ole kätköissä käyttänyt.

Kätkötiedote

Kuva 6 - Kätkötiedote

Kuva 8 – Kätkötiedote

Erittäin suositeltavaa on myös laittaa purkkiin niin sanottu kätkötiedote, josta selviää mistä geokätköily-harrastuksessa on kyse. Näin jästit, jotka purkin saattavat vahingossa löytää, voivat lukea mistä geokätköilyssä on kyse, jos eivät vielä sitä tiedä. Valmiin kätkötiedotteen voi ladata vaikkapa geocaching.comista (doc), (text), (ps) ja (latex) muodoissa. Tarjolla on myös pienempi mikrokätköön mahtuva versio. Suomenkielinen tiedote sen sijaan löytyy täältä. Myös geocache.fistä löytyy useampikin vaihtoehto materiaali -osiosta.

Kätkötiedote on hyvä laminoida tai muuten suojata kosteudelta, jotta se kestää hyvin. Yksi vaihtoehto on tietysti liimata se osaksi logivihkoa, jolloin se todennäköisesti pysyy kunnossa, jos logikin pysyy kunnossa. Itse olen pitkään “laminoinut” kätkötiedotteen ihan laittamalla vahvaa kontaktimuovia sen ympärille. Parempi vaihtoehto on tietysti ihan oikeasti laminoida tiedote, jolloin se kestää kosteutta varsin hyvin (kuvat 8-11).

Kuva 7 - Kätkötiedote kannattaa laminoida, jolloin pieni kosteus purkissa ei haittaa.

Kuva 10 – Kätkötiedote kannattaa laminoida, jolloin pieni kosteus purkissa ei haittaa.

Kuva 6 - Laminointikoneen ja laminointitaskuja saa esim. Biltemasta. Kuvan kone maksaa n. 20 euro.

Kuva 9 – Laminointikoneen ja laminointitaskuja saa esim. Biltemasta. Kuvan kone maksaa n. 20 euro.

Mikäli kätköjä aikoo piilotaa paljonkin ja laminointikoneelle saattaisi olla muutoinkin tarvetta, ei se ole iso investointi. Biltemasta saa 20 eurolla koneen, joka ajaa asiansa riittävän hyvin. Riippuen vähän tiedotteen koosta täytyy olla myös erikokoisia laminointitaskuja. Ylimääräisen muovireunan voi leikata pois, joten isompien laminointitaskujen hankinta voi olla hyvä vaihtoehto.

Itse olen tehnyt tiedotteen kaksipuoleisena siten, että toisella puolella tiedote on suomeksi ja toisella puolella englanniksi. Valmiita pohjia tällaiseen tiedotteeseen löytyy geocache.fi:stä.

Kuva 8 - Laminoitu kätkötiedote ennen reunojen leikkaamista.

Kuva 11 – Laminoitu kätkötiedote ennen reunojen leikkaamista.

Vaihtotavarat

Edellä mainittujen login, kynän, minigripin, silican ja kätkötiedotteen lisäksi purkkiin voi laittaa vaihtotavaroita ja/tai palkinnon ensimmäiselle löytäjälle. Vaihtotavarat voivat olla melkein mitä tahansa pieniä tai isompia esineitä – muistaen kuitenkin harrastuksen luonteen: koko perheen harrastus. Eli ei mitään liian roisia. Myöskään tulitikut, sytkärit, terävät esineet tai alkoholi ei sovellu kätköön. Myöskään ruokaa ei kannata laittaa, koska tuskin kukaan haluaa kätköstä löytämäänsä makupalaa nauttia. Sen sijaan metsän eläimet saattavat makupalasta kiinnostua ja järsiä purkin rikki.

Suosittuja vaihtotavaroita ovat lasten pienet lelut (kuva 12), pelit, pulmat, jne. Myös kirjoja, elokuvia, yms. on tullut vastaan. Vain oma budjetti oikeastaan on vaihtotavaroissa rajana. Aina voi laittaa avaimet uuteen Volvoon vaihtotavaraksi. Mutta ei ehkä kannata odottaa, että vaihdossa olisi tullut tilalle Ferrarin avaimet. Nykyisin monesti vaihtotavarat tuppaavat katoamaan kätköstä ajan myötä. Tai ainakin ne vaihtuvat mitä ihmeellisimpiin käpyihin ja kiviin tai sähköjohdon pätkiin. Mutta ainakin vaihtotavarat tuottavat iloa muutamille ensimmäisille vierailijoille.

Kuva 10 - Suklaamunien yllätyslelut ovat suosittuja vaihtoesineitä, joista on varmasti iloa pienemille purkilla vierailijoille.

Kuva 12 – Suklaamunien yllätyslelut ovat suosittuja vaihtoesineitä, joista on varmasti iloa pienemille purkilla vierailijoille.

Koordinaattien mittaamisesta

Nyt onkin sitten aika viedä purkki jemmaan. Itse olen usein katsonut paikan koordinaatit jo valmiiksi aiemmin, kun olen purkin paikkaa käynyt etsimässä. Sitten itse purkinvientireissulla vielä tarkistan aiemmin ottamani koordinaatit. Näin saa hyvän mittaustuloksen kahdelta eri päivältä.

Paikan päällä tulee usein mitattua koordinaatit keskiarvoistamalla ne GPS-laitteella. Jos keskiarvoistustoimintoa ei ole tai katsoo koordinaatit kännykän avulla, voi homman hoitaa siten, että tekee muutamia testilähestymisiä. Merkkaa vain aiotun kätkön paikan kartalle ja sitten lähestyy kohdetta, kuten vierailijakin lähestyisi. Kun olet kätkön kohdalla etäisyyden tulisi olla lähellä nollaa. Jos näin ei ole voi pistettä hieman korjata ja kokeilla uudestaan. Lähestyminen kannattaa tehdä riittävän kaukaa, jotta GPS pääsee välissä hieman rauhoittumaan. Itse lähestyn noin 30-50 metrin päästä kätköä koordinaatteja mitatessani. Jos purkille pääsee useammasta suunnasta kannattaa lähestyä purkkia eri suunnista. Näin saa varmasti hyvän kuvan mitkä ovat ne tismalleen oikeat koordinaatit. Myös mahdolliset katvealueet eivät pääse niin pahasti häiritsemään tällä tavoin. Kun etäisyys tippuu lähelle nollaa joka suunnasta on koordinaatit melko varmasti kohdallaan. Ne voi vielä kotona tarkastaa kansalaisen karttapaikasta.

Vielä sellainen huomio koordinaattien mittaamisesta, että jos jostain syystä paikalla on hankala saada tarkkoja koordinaatteja, kannattaa koordinaatteja hieman säätää mitatuista. Lisäksi huonosta satelliittivastaanotosta kannattaa mainita kuvauksessa. Koordinaatit on hyvä säätää niin, että mahdollinen heitto on liioiteltu vierailijan kannalta miellyttävään suuntaan. Esimerkiksi, jos piilopaikka on puron ylittävän sillan alla, kannattaa säätää koordinaatit näyttämään selkeästi sille puolelle puroa, missä kätkö on. Jos koordinaatit heittävät, kätköilijät hakeutuvat kuitenkin oikealle puolelle puroa etsimään. Etenkin tilanteissa, joissa puron ylittäminen vaatii pidemmän kiertämisen, on hyvä toimia näin, jotta kätköilijät näkevät jo kartalta katsoen missä päin purkki on. Samoin kannattaa toimia jos purkin lähellä on vaikka yksityisalueen raja. Koordinaatit kannattaa säätää näyttämään selkeästi pois päin yksityisalueesta. Näin vaikka vierailijan GPS hieman heittelisi, niin hän ei vahingossa harhaudu yksityisalueelle.

 

Seuraavassa postauksessa perehdymme sitten itse kätkökuvauksen laatimiseen.

Kuva 13 - Kun purkki sisältöineen ja merkkauksineen on valmis on aika kiikuttaa se maastoon ja laatia kätkökuvaus.

Kuva 13 – Kun purkki sisältöineen ja merkkauksineen on valmis on aika kiikuttaa se maastoon ja laatia kätkökuvaus.

Sarjan seuraavassa osassa perehdymme kätkökuvauksen laatimiseen. Lue myös sarjan edellinen osa kätköpaikan valinnasta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.