Mastojen loisteessa – Matkaraportti

Kolmen megan MEGAlomaanisen vuoden päätti Lahden Mastojen loisteessa Mega-tapahtuma. Voi olla, että ihan heti ei ole luvassa vastaavaa vuotta, jolloin suomalaisia geokätköilijöitä hellittäisiin kolmella suomalaisella mega-tapahtumalla. Olimme tietenkin paikalla Mastojen loisteessa -tapahtumassa ja tässä siitä matkaraportti.

Aurinkoinen syyspäivä

Monien muiden tapaan me läksimme matkaan lauantaiaamuna aurinkoisessa syyssäässä. Eteläsuomalaisille kun Lahti on mukavan lähellä, niin moni muukin saapui vierailulle päiväseltään. Meidän reissu tosin jatkui sunnuntaihin asti. Osa toki oli jo saapunut perjantaina paikalle kiertämään kaupungille auenneita 30:a lab-kätköä ja etsimään muita kätköjä. Lisäksi perjantaina oli Lahden vesiuruilla myös miitti, jossa pääsi ihailemaan vesiurkujen esitystä, jossa vesisuihkut nousivat jopa 30 metrin korkeuteen ja vesisuihkuja tietenkin säestettiin musiikilla.

Väkeä oli kivasti paikalla, mutta kaikki mahtuivat tilaan mukavasti

Tapahtuma avasi ovensa puolilta päivin ja aikaa megailla oli aina puolille öin asti. Paikalla oli mukavasti myyjiä ja kiva nähdä, että paikalle oli saatu myös Kiven Allan ja JP’s Geodesignsin lisäksi muita myyjiä. Jon-Paulin geodesigns kaupan osalta oltiin surullisissa tunnelmissa, sillä Lahden mega jäi heidän viimeiseksi megaksi ja kauppa suljetaan kokonaan kannattamattomana. Jatkossa Jon-Paul keskittyy geokolikoiden suunnitteluun (ja suunnitteluun geokätköilyn ulkopuolella).

Ohjelmassa on..

Tapahtuman ohjelma oli aika perinteinen: haastatteluja, myyntipisteitä, megabingoa, bookcrossing -pöytää ja matkalaisten ihmettelyä. Lisäksi mukana oli muutama kilpailu. Ensimmäisessä näistä piti heittää pääsiäismunan yllätyksen kuoria koreihin, joista sai pisteitä. Parhaat suoritukset palkittiin finaalipaikalla. Finaalissa oli mahdollisuus voittaa palkintoja. Toisessa kilpailussa oli jonkin näköistä käänteistä kätköongintaa, jossa onkeen kiinnitetty PET-purkki piti saada asetettua tuoliin porattuun reikään. Tässä nopea suoritus oli finaalipaikkaan oikeuttava.

Erityisesti pitää esiin nostaa aivan mahtava lapsiparkki. En muista tällaista ennen megassa nähneeni. Lapsen saattoi jättää hoitoon maksimissaan kahdeksi tunniksi, kun sillä välin käy tutustumassa tapahtuman tarjontaan ja juttelee geokollegoiden kanssa. Lapsiparkki oli myös todella laadukas ja tarjolla oli ainakin askartelua, piirtelyä, temppurataa, satujen lukemista, lautapelejä ja kasvomaalausta. Meidän oma minikätköilijä ei rohjennut jäädä parkkiin yksin, mutta haastatellessa mainitsi kivoimmaksi lapsiparkin rastiksi temppuradan. Niin ja lapsia oli valvomassa alan ammattilaiset tai ainakin ammattilaisiksi opiskelevat.

Haastatteluja oli päivällä neljä: Kätkötarkastajien haastattelu, kätköilijöiden haastattelu (marko77 ja vierpa), kätköntekijöiden yhteishaastattelu (Copohontas, Tenukko ja PELET). Illalla oli vielä lackeyn eli Geocaching HQ:n edustajan Nykkolen haastattelu. Päivän haastattelut tuli kuvattua ja ne onkin luvassa tällä sivustolla piakkoin, kunhan saan ne editoitua. Geocaching HQ:n haastattelu meni tällä kertaa itseltä ohitse, koska tuli oltua tuohon aikaan labeilla (kuten varmasti moni muukin), joten sitä ei ole tällä sivustolla luvassa.

Infossakin oli mukavan väljää

Viisi seikkailua

Mastojen Loisteessa -megassa oli ensimmäistä kertaa (ainakin Suomessa) tarjolla peräti 50 Adventure Lab -lokaatiota (tai labia kuten tavataan sanoa). Kolme Adventure Lab -seikkailua oli auki koko viikonlopun ja vielä viikonlopun jälkeenkin muutaman päivän. Nämä kolme seikkailua esittelivät Lahtea varsin perinteisen muistomerkki/patsas-jahdin keinoin. Teemana seikkailuissa olivat: puistot, turistikohteet ja historialliset kohteet.

Lisäksi megapäivän iltana 18:30 piti tulla kaksi seikkailua lisää. Toisin kuitenkin kävi, kun Adventure Lab -seikkailuita pyörittävä palvelin kyykkäsi Geocaching HQ:n päässä. Niinpä juuri kriittisellä hetkellä, kun seikkailut piti julkaista, palvelu ei toiminutkaan. Harmillinen takaisku, johon tapahtuman järjestäjät eivät voineet mitenkään varautua. Tämä paljasti kuinka haavoittuvainen uusi labi-kätkösovellus on verrattuna perinteiseen kätköilyyn, jossa ladataan GPX-tiedostolla kätkötiedot offline -käyttöä varten. Adventure labissa tällaista mahdollisuutta ei edes ole, joten tapahtuman järjestäjät eivät voineet kuin odottaa, että HQ saa palvelimet toimimaan. Onneksi tapahtumassa oli HQ:n lackey, joten yhteys pääkonttorille saatiin nopeasti ja joku löytyi selvittämään ongelmaa. Noin 45 minuutin ihmettelyn jälkeen homma saatiin toimimaan.

Myöhästymisestä johtuen moni varmasti oli suorittamassa labeja siinä vaiheessa, kun HQ:n edustajan haastattelu oli. Jälkikäteen mietin, että olisi kannattanut ehkä odottaa labien kanssa hetki ja vaikka odottaa haastatteluun asti, koska labit ruuhkautuivat pahasti ja tungoksessa labien suorittaminen ei ollut kovin mukavaa. Myöhemmin illalla labit olivat vielä auki ja mega-alue käytännössä autio, jolloin olisi voinut rauhassa suorittaa tehtävät omaan tahtiin. Mutta ajatus oli tietysti kaikilla sama: pitkän päivän jälkeen alkaa olla kiva päästä jo nukkumaankin.

Paikalla oli tietenkin myös Signal-sammakko

Tekniikkaa ja valoa

Etukäteen kaikki tietenkin odottivat, että miten Lab-kätköillä hyödynnetään pimeätä vuoden aikaa – nyt kun ekaa kertaa mega järjestettiin kesäkuukausien ulkopuolella. Toinen kahdesta illan ajan suoritettavista seikkailuista keskittyikin valoon ja toinen sitten oli hieman enemmän tekninen. Alla lyhyet kuvaukset labeista.

Tekniikka haltuun

Tekniikka haltuun -seikkailu sisälsi hieman teknisempiä rasteja.

Sirkutusta

Tässä lokaatiossa piti etsiä Chirp-signaali. Aika monella tuntui olevan vaikeuksia ymmärtää, mitä piti tehdä. Sen lisäksi osalla oli vielä vaikeuksia löytää Chirpin signaali. Onneksi oma Oregon 700:nen löysi signaalin varsin nopeasti.

Radio signals from Lahti

Radiosignaalit Lahdesta -lokaatiossa piti etsiä käsiinsä Lahden radioamatöörien edustaja, joka otti radiolla yhteyttä ihmisiin ympäri maailmaa. Tai ainakin tällainen kuva minulle jäi. Siinä keskustelun lomasta piti sitten bongata Lahden radioamatöörikerhon tunnus OH3AC, joka toimi ratkaisukoodina. Varsin hauska ja erilainen lab-tehtävä.

FM

FM-tehtävässä oli alunperin idea, että paikalla on radiolähetin, ja virittämällä oman vastaanottimensa tietylle taajuudelle saa sitten radiolähetyksenä lokaation koodin. Ilmeisesti järjestäjillä oli pieniä ongelmia saada lähetintä kuuluviin riittävän hyvin, joten järjestäjät pikaisesti korjasivat lokaatiota siten, että kuvaukseen ilmestyi linkki MP3-tiedostoon, josta saattoi kuunnella saman nauhoitteen. Sinänsä alkuperäinen idea oli ihan hauska, mutta en ole ihan varma kuinka monella olisi ollut mukana omaa FM-vastaanotinta muualla kuin autossa.

QR

QR-koodi -lokaatiossa piti lukea QR-koodi seinältä. Siitä paljastui sähköpostiosoite. Lähettämällä viesti tähän osoitteeseen sai vastauksena lokaation suorituskoodin. Monelle tuntui olevan kummastus, mitä sähköpostiosoitteella piti tehdä. Sinänsä ihan hauska tehtävä, koska pelkkä QR-koodi olisi ollut aika tylsä.

Griffin’s eye / Aarnikotkan silmä

Aarnikotkan silmä -tehtävässä oli kolme kysymystä, joiden vastauksista sai numerosarjan. Kysymyslappuja oli seinällä kaksi ja aika moni, joka postilokeroiden kohdalta kysymyslapun luki päätyi kurkkimaan postilaatikoihin vastauksen toivossa. Ratkaisu oli kuitenkin käytävän toisella puolella oleva laatikko, jossa oli nappeja. Kun kolmea oikeaa nappia painoi yhtä aikaa, syttyi laatikon sisälle valo ja katsomalla ovisilmästä näki sitten kirjauskoodin.

Koska tehtävälappuja oli useammassa paikassa, moni päätyi ihmettelemään täysin väärää asia. Kuten minäkin, myönnän. Kysymykset olivat suhteellisen kiperiä, joten näytti siltä, että aina seuraava suorittaja katsoi mitä nappeja edellinen painoi, niin vastauksia ei tarvinnut etsiä.

Korttipeli

Korttipelilokaatiossa oli konenäkökamera, joka tunnisti yksinkertaisia muotoja kuten neliö, ympyrä ja kolmio. Valitsemalla näistä muodoista oikean kone näytti lokaation ratkaisukoodin. Varsin simppeli ja nopea tehtävä siis.

NFC

Labien kestosuosikki: NFC-tagin lukeminen. Eipä siinä sen kummempaa. NFC-lukijasovellus päälle ja piip, kirjaamaan lokaatiota löydetyksi. Näytti tosin siltä, että ihan kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita kuin minä ja muutaman aiemmin rastia kokeilleen sovellus ei saanut tagia luetuksi.

#mastojenloisteessa

Tässä lokaatiossa piti ottaa kuva tapahtumasta ja jakaa se #mastojenloisteessa hash tagilla varustettuna, jonka jälkeen infosta sai koodin. Käytännössä kuitenkaan ei tarvinnut kuvaa jakaa vaan infosta varsin anteliaasti koodia näytettiin.

Ilona-robotti

Ilona-robotin lokaatiossa tuli katsoa Ilona-robotin esitys, jonka päätteeksi robotti kertoi lokaation kirjaamiseen tarvittavan koodin. Robotti esitti tanssin musiikin tahdissa.

Aikamonelta megavieraalta meni varmasti ohitse se, että Ilonan soittama kappale oli tapahtumaa varten tehty. Kappalehan oli varsin mainio kätköilyaiheinen laulu. Sain tekijöiltä ja megan järjestäjiltä luvan julkaista kappaleen, joten se löytyy alta. Jos tiedätte joitain muita suomenkielisiä geokätköilyaiheisia lauluja, niin vinkatkaa.

Wireless

Tässä lokaatiossa ratkaisukoodi löytyi alueelta löytyneen WiFi-verkon nimestä.

Valoa kansalle

Heijastin 1 & Heijastin 2

Molemmissa lokaatioissa piti ulkona etsiä taskulampun avulla heijastava teksti, joka toimi ratkaisuna tehtävään. Yksinkertaista, mutta hieman ennalta-arvattavaa.

Heijastinpolku 1 & Heijastinpolku 2

Heijastinpolku lokaatioissa tuli seurata heijastinteippien viitoittamaa reittiä ratkaisukoodin luokse. Ensimmäinen heijastin polku johdatteli mega-alueelta mäkeä ylös läheiselle kävelypolulle ja toinen heijastinpolku puolestaan johdatteli takaisin mega-alueelle. Tämä oli varsin kiva lenkki. Juurikaan ei tarvinnut taskulamppua käyttää, sillä lenkkiä oli kiertämässä väkeä kuin Jukolassa, joten homma hoitui pääsääntöisesti vain heitä seuraamalla.

Heijastinpolulla oli ruuhkaa

Nappi 1

Nappi 1 -tehtävässä tuli painaa seinästä löytynyttä nappia, jonka jälkeen toisaalla syttyi vihreä valo, joka osoitti kohteen, josta ratkaisusana löytyi. Tämä rasti upealla tavalla hyödynsi pimeyttä ja oli varsin onnistunut.

Nappi 2

Nappi 2 -tehtävässä niin ikään löytyi nappi paineltavaksi. Laite ei ihan joka kerta kuitenkaan toiminut, joten hetken sai ihmetellä mitä tapahtuu. Lopulta rakennuksen kulmalla vilkkui vihreä valo. Kun siirtyi sinne, sieltä löytyi laatikko, jossa oli toinen nappi. Ja kun satunnaisia nappeja löytyy, niin pitäähän niitä painaa. Painamalla toista nappia laatikkoon syttyi hetkeksi valo, joka näytti ratkaisukoodin. Tämäkin oli mainio lab-kätkö.

Bongaa Staff

Tässä lokaatiossa piti bongata joku tapahtuman järjestäjistä ja lukea hänen selästään kaksi sanaa. Moni käsitti tämän alkuun siten, että staff-paidan selkämyksessä lukee nämä kaksi sanaa. Kuitenkin, kun ensimmäinen staff-paidalla varustettu henkilö, jolla oli teippi selässä ilmaantui, oli selvää, että lisäsanat on teipattu selkään. Ehkä pientä hiomista olisi voinut tehtävän sanamuodossa olla, mutta eipä tuo suuresti haitannut.

Kaleidoskooppi

Kaleidoskooppi-lokaatiossa näytettiin laatikkoon UV-valolla ja kurkittiin sisään. Sisältä löytyi rubiikin kuution osia, joihin oli kirjoitettu kirjaimia UV-tussilla. Kirjaimista muodostui ratkaisukoodi. Sisällä taisi olla myös peilejä tai jotain muuta jännää, joka hankaloitti hieman koodin tulkintaa.

Läpinäkyvää

Tämä lokaatio jäi mysteeriksi. Alueella, jossa tämä labi sijaitsi oli valtava ruuhka, sillä kaikki hitaat labit oli sijoitettu samaan kulmaan. Itse en päässyt tähän laatikkoon kurkkaamaan ollenkaan. Idea kuitenkin taisi olla näyttää laatikkoon taskulampulla ja katsoa mitä näkyy. Aika moni totesi, että ei näy mitään, vaan kaikki on läpinäkyvää. Joku kuitenkin tiesi kertoa ratkaisukoodin.

Tunnustelua

Tunnustelua oli kätköissäkin nähty pulma, jossa on laatikko, johon tulee työntää käsi ja tunnustella mitä siellä on. Tässä tapauksessa laatikosta löytyi kumikäärme ja kaverin käsi. Pohjasta vielä lisäksi kaiverrusta, josta tulkkaamalla sai sitten ratkaisukoodin labiin. Varsin hauska, joskin hieman hidas rasti, jolle kertyi jonoa.

Yhteenveto labeista

Mastojen loisteessa -megassa oli labeja todella paljon. Koska labeja oli ensimmäistä kertaa 50, pääsi Adventure Labsia todenteolla kokeilemaan. 50 labia paljasti ongelman sovelluksesta. Kun useampi seikkailu on ripoteltu samalla alueelle, pitää seikkailuiden välillä tämän tästä hyppiä. Se ei ole vaikeaa, mutta alkaa pidemmän päälle tympiä. Tästä seuraa myös se, että jos seikkailuiden sijainteja ei paina mieleensä menee helposti joku ohi ja samalle alueelle on palattava myöhemmin, mikä ei ole kivaa.

Tämä tietenkin on sovelluksen rajoite, mutta tämä on hyvä ottaa huomioon, jos labeja aikoo tapahtumaan tehdä paljon. Olisi järkevämpää jakaa lokaatiot maantieteellisen sijainnin mukaan niin, että yhden seikkailun lokaatiot sijaitsevat suhteellisen lähekkäin. Näin ongelmaa ei synny.

Etenkin mega-alueella lokaatiot tulisi erottaa selkeästi omiin seikkailuihin. Nyt ei aina ollut ihan selvää, kumpaan seikkailuun labi, jolle juuri asteli, kuuluu. Vielä kun seikkailujen kansikuvat ovat identtiset, alkaa olla hankala valita se oikea seikkailu, kun labia kirjaa tehdyksi. Sinänsä varsin pieni juttu, mutta jatkossa jos labeja on näin paljon, tämä kannattaa tulevien megojen järjestäjien huomioida.

Lahden labit sisälsivät paljon hoksaamista vaativia tehtäviä. Toiminnallisia rasteja oli vähemmän. Joku tulikin minulta illalla kysymään labit itse jo suoritettuani, että haluaisi tehdä jonkun toiminnallisen rastin. Kovin montaa tällaista en osannut mainita, mutta löytyi kuitenkin muutama.

22:30 mega-alue oli jo varsin rauhallinen.

Itse odotin enemmän yökätköiltä ja että pimeää vuoden aikaa olisi hyödynnetty enemmän. Mutta toisaalta, jos vettä olisi tullut taivaan täydeltä, olisi mielipiteeni varmasti ollut toinen. Täytyy toivoa, että jatkossa jos labien määrä pysyy megoissa isona, panostetaan myös laatuun määrän sijasta. Tietenkin jos ei vapaaehtoisia labien rakentelijoita ole jonoksi, onhan se kiva, että muistomerkkilabeja on tarjolla, niille jotka niitä haluavat kiertää.

Lahdessa oli mukavaa!

Lahden mega oli kaikin puoli mainiosti järjestetty. Saapuminen oli todella sujuvaa ja parkkiin pääsi tapahtuma-alueen viereen. Tilaa oli riittävästi ja vaikka iltapäivällä väkeä oli paikalla paljon, kaikki toimi moitteettomasti ja alue ei mennyt täysin tukkoon.

Lapsiparkki oli todella hyvä ja mukava lisä. Ruokailut sujui hyvin, vaikka etukäteen ruoan ostaminen hieman vieroksuttikin varmasti monia. Ehkä tästä johtuen muuten kahvilan pullahyllyt oli jo iltapäivästä tyhjät 🙂

Kiitokset hyvistä ja sujuvista järjestelyistä kuuluu tietenkin tapahtuman järjestäjille, jotka tekivät todella hienoa työtä! Oli ilo olla mukana tässä tapahtumassa.

Sunnuntaina moni suuntasi vielä siivoustapahtumaan

16 thoughts on “Mastojen loisteessa – Matkaraportti”

  1. Aarnikotkan silmässähän oikeat vastaukset löytyivät UV-valon avulla lapusta, joten arvuuttelua ei käytännössä tarvinnut 🙂

    1. Ole hyvä. Itellä ainakin meni vähän ohi kappaleen hienous itse tapahtumassa, kun äänentoisto oli hieman hankalaa Ilonan kaiuttimista, mutta huikea biisihän tämä oli.

  2. Tässä kappaleessa on vain tätä varten kerätty porukka toisensa etukäteen tunteneista muusikoista, poppoolla ei ole nimeä mutta esittäjät ovat: Severi Heinonen laulussa, Henri Hurme rummuissa ja Tuomas Asikainen soittanut kitarat, bassot sekä ohjelmoinut syntikat.
    Tuomas Asikaisen kynästä on laulun sanat tulleet.

    Kappaleen tenheet kaverit ovat 100% jästejä. He olivat itsenäisesti ottaneet asiasta selvää ja luoneet tämän upean kappaleen.

    Kappaleen sanat on tässä:
    Jo ilta syksyinen hämärtyy,
    Radiomastojen ja otsalamppujen valot syttyy,
    Koordinaatit yökätköjen osanottajille jaetaan,
    Kohta niitä yhdessä ja erikseen sieltä sun täältä haetaan

    Minähän en luovuta ennenkuin löydän kohteen sen,
    Yötä myöten kätköilen loisteessa mastojen
    Tahdon saavuttaa sijainneista jokaisen,
    Ja ilta viilenee

    Kädessäin heiluu tienoon kartta,
    Kun kuljen valppain askelin pitkin polunvartta,
    Onneksi vielä toimii täällä GPS,
    Ihan kuin tuon kiven alta jotain pilkistäs

    Ja minähän en luovuta ennenkuin kätkön viimeisen,
    Löydän tänä yönä loisteessa mastojen
    Tahdon saavuttaa sijainneista jokaisen,
    Ja ilta viilenee

  3. Labit olivat kyllä kivoja, mutta toimivat harmillisen huonosti isolla väkimäärällä. Täytyy pitää vastaisuudessa mielessä labeja suunnitellessa kuinka suurella yhtäaikaisella ihmismäärällä niiden voi kohtuudella odottaa toimivan. Tai sitten julkaisuajankohdalla yrittää tasata väkimääriä.

    1. Samaa mieltä. Lahdessa ehkäpä ekaa kertaa kokeiltiin tapahtuman aikana julkaistuja labeja, joka aiheutti alkuryysiksen ja siihen aikaa vievät tehtävät soveltuvat vähän huonosti. Toisaalta on kiva, että labeja saa vähän pähkiä eikä se ole ihan pelkästään koodien bongailua. Tasapainottelu näiden välillä on hankalaa. Yksi vaihtoehto on myös suorituspisteiden määrän lisääminen, joka taas aiheuttaa lisätyötä labien rakentajille. Riittävä fyysisen sijainnin hajautus auttaa myös. Jos labit ovat aivan vierekkäin siirtymiin ei kulu aikaa, jolloin hitaat labit ruuhkautuvat helpommin.

  4. Tuossa radioamatööri Läbillä käytettiin lahden paikallista 2M toistinta ja Minä OH3BPY toimin suurimman osan ajasta vasta-asemana OH2MGA:lle. Teknisien ongelmien takia OH3AC asema oli ainoastaan noin puoli tuntia äänessä. Ja mukavaa oli

  5. Läpinäkyvää ratkaisu oli luettavissa laatikon sisältä kun takaa näytti taskulampulla.

    Chirp jäi meiltä kokematta kun kenelläkään kolmesta porukassamme ei ole gps-laitetta eikä muuta kuin android-puhelin. Tähän olisikin kiva saada vaikka oma postaus chirpistä. Mulle ihan uusi juttu ja kaveri kertoi selvitelleensä asiaa eikä ole löytänyt mitään ratkaisua chirpille androidilla. Onko tosiaan niin että tarvitsee gps-laitteen tai iPhonen/muun i-laitteen? Chirppi oli myös illemmalla rikki, joten saimme koodin staffilta.

    Minulle oli eka mega ja mukana myös 7- ja 11-v lapset. Tykkäsin kovasti ja lapset myös ja jaksoivat yllättävän hyvin illasta vielä. Eiköhän tule nyt lähdettyä kauemmaksikin Megaan kun tästä jäi niin hyvä mieli. Yksi parhaasta annista oli myös se, että muista yhteyksistä tutuista ihmisistä paljastui myös kätköilijäpuoli ja näin ollen saa uutta seuraa ja juttukaveria myös megan ulkopuolella.

    Olimme itse vesiurkujen suunnalla kun yölabit julkaistiin. Sielläkin aiheutti harmia kaatuminen kun ei päässyt edes tarkistamaan mitä piti etsiä. Onneksi saattoi vaihtaa tietoja, joku oli jo hakenut ja kertoi mihin piti mennä ja mitä etsiä. Loggaaminen vaan oli vaikeaa kun ei etänä onnistu ja olimme juuri lähdössä takaisin tapahtumapaikalle yölabeille. Me haimme syötävää ja ruokailun päätteeksi olikin AdventureLab sovellus saatu takaisin toimintaan. Loput haimmekin sitten vasta tiistaina osalla porukkaa. Muitakin lähialueelta oli silloinkin vielä liikkeellä hakemassa labeja ja muita kätköjä samoilta suunnilta.

    1. Kiitos punanen selvennyksestä Läpinäkyvään ratkaisun osalta.

      Chirp toimii Garminin GPS-laitteilla ja ilmeisesti Android-puhelimilla. Chirpistä kirjoittaminen on pitkään ollut ajatuksissa, mutta koska chirpit ovat nykyisin varsin marginaalinen juttu, niin en ole jaksanut aiheeseen tarttua. Mutta tämän kommentin innostamana voisinpa siitä kirjoittaakin 🙂

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.