Erilaisten rasioiden soveltuvuus kätköpurkiksi – osa 1

  • weellu 

Jokaisella hieman enemmän kätköjä etsineellä on varmasti muodostunut käsitys laadukkaasta kätköpurkista. En siis nyt tarkoita laadukasta kätköä, vaan ihan sitä fyysistä – yleensä muovista – lootaa, joka sulkee sisäänsä logivihkon. Jos joku asia, niin kätkörasioiden laatu on parantunut huomattavasti niiden kohta 11 vuoden aikana, kun itse olen geokätköilyä harrastanut. Tämä palasi elävästi mieleen, kun hiljan hain erään 10 vuotta sitten piilotetun kätkön, joka oli märkä ja rikki. Siitä syntyikin idea, jospa sitä jakaisi vähän omaa kokemusta tältäkin alueelta eli minkälaiset purkit toimivat kätköpurkkeina hyvin ja mitkä eivät. Tämä kun ei ole välttämättä ensimmäisiä kätköjään piilottavalle mitenkään itsestään selvää, vaikka kokeneet varmasti ovat asiaa huoltokeikoilla pohtineetkin.

Olen siis koonnut tähän läjän erilaisia yleisesti käytettyjä kätköpurkkeja ja jokaisesta pienen selityksen miten ne kestävät kätköilykäyttöä. Koska kätköpurkkeja on niin monia erilaisia, olen jakanut postauksen kolmeen osaan. Kaksi ensimmäistä käsittelee erilaisia mikrokätköpurkkeja ja kolmannessa osassa kurkataan sitten small ja regular-kokoisiin purkkeihin.

Filmirullapurkki

Kätköpurkkien klassikko

Urbaanipurkeista se klassikoin eli tyhjä filmirullakotelo. Digitaalisysteemi kuitenkin uhkaa tämän kätköpurkin elinvoimaa, sillä valokuvausharrastajatkin enenevissä määrin siirtyvät kohti digitaalista maailmaa. Mutta vielä näitä tyhjiä filmirullapurkkeja saa valokuvausliikkeistä pyytämällä tai sitten rahalla vaikkapa eBaysta.

Vaan miten on, onko klassikkopurkki paras valinta urbaanikätköksi? Purkki on valmistettu pehmeästä muovista, joten pakkasen puraisut eivät purkkia haittaa. Muovi tosin on usein jopa niin pehmeää, että purkissa lymyilevä hieman ylimittainen kynä tekee helposti korkkiin reiän kun sitä painaa paikalleen. Vaikka kynä olisi sopivan mittainen, niin silti näin voi käydä vahingossa jos purkissa on jotain pientä tavaraa tai logikirjan kulma jää kynän alle.

Muutenkaan purkin vedenpitävyys ei ole huippuluokkaa. Jos purkki on piilotettu ylösalaisin piilopaikkaansa voi sateella vesi löytää tiensä korkin raosta purkkiin sisään. Samoin voi käydä jos purkki on kyljellään piilossa.

Filmirullapurkin korkki tuppaa käytössä ajanmyötä hieman löystymään, jättäen logikirjan altiiksi kosteudelle. Purkki myös vääntyy helposti, jos se on piilotettu paikkaan, jossa kätköilijä voi jotenkin kiilata purkin. Jos purkki vääntyy, ei korkki tahdo pysyä purkissa enää kiinni.

Filmirullapurkin kansi tuppaa hajoamaan jos kynä jää purkkiin huonosti.

PET-putkilo

PET-putkilo

Mikropurkkien 2010-luvun kuningas. PET-putkilohan on limsa-tai muun pullon aihio, joka on jätetty puhaltamatta valmiiksi. PET-putkilo on melko ylivoimainen valinta mikrokätköksi. PET-putkilo on vesitiivis ja helppo ripustaa roikkumaan kuusen oksalle tai kiinnittää magneetilla piilopaikkaansa. PET-putkiloon mahtuu kätevästi kynä, eikä kynä ainakaan helposti purkin kantta, kuten filmipurkin tapauksessa. Logikirjan PET-putkiloon joutuu melkein ostamaan kaupalliselta toimijalta, sillä rullalogi PET-putkilossa on hankala käyttää. Jos rulla ei ole putkilon kanssa pituussuunnassa saman mittainen, logirulla usein päätyy putkilon pohjalle ja on tuskainen sieltä kaivaa esiin. Pitkä rullalogi tuppaa taas nopeasti muhjuuntumaan kun kätköilijöiden kätöset tunkevat sitä takaisin putkiloon. Osassa kaupallisista PET-logeistakin kyllä on ollut muhjuuntumisongelmaa.

PET-putkilo pitää kosteutta suhteellisen hyvin. Etenkin jos se on sijoitettu korkki ylöspäin. Periaatteessa limsapullon korkki kyllä on tiivis myös toisin päin. En sitten tiedä, johtuuko siitä, että kätköilijät saattavat jättää korkin kiristämättä, niin joskus on näkynyt kyljelleen tai ylösalaisin sijoitettuja PET-putkiloita, joissa logi on kastunut. Tietysti näin on voinut käydä myös loggauksen aikana. Ainoa huono puoli PET-putkiloissa oikeastaan on se, että niitä saa yleensä ostettua vain kätköilyyn erikoistuneista kaupoista, eikä niitä ole ilmaiseksi tarjolla. Toisaalta eipä PET-putkilon hinta ole suuri ongelma: PET-putkilon saa n. eurolla. Tarjouksista jopa halvemmalla.

PET-putkilosta on olemassa myös XXL ja XXXL -versiot, jotka myös Paksu-PETe nimellä tunnetaan. Näihin mahtuu jo isompaa logivihkoa sekä matkalaisia. Isot PET-putkilot ovat 2 euron hintaluokassa ja ehkä siksi, eivät ole vielä tulleet yhtä suosituiksi kuin pienemmän PET-putkilot.

Erilaisia PET-putkiloita. Vasemmalla jätti-Pete, keskellä paksu-Pete ja oikealla tavallinen PET-putkilo. Kuva www.kivenalla.fi:n luvalla.

Bison-kapseli

Bison-kapseli

Uskokaa tai älkää, niin on ollut aika, jolloin ei PET-putkiloita vielä käytetty laajasti kätköilyssä. Aiemmin erityisen suosittu mikrokätköpurkki olikin Bison-kapseli, joka on valmistettu metallista ja vesitiivis kumitiivisteineen. Oletko muuten koskaan miettinyt miksi metallisen pitkulaisen purkin nimi on Bison-kapseli? Nimihän tulee siitä, että vuonna 2001 Bison Designs niminen yritys toi markkinoille tuotteen nimeltä Bison-kapseli. Alkuperäinen tuotteen idea oli, että siinä voi säilöä erilaisia lääkkeitä, joita tarvitsee kuljettaa mukana, kuten esim. nitroja. Joku kätköilijä sitten hyvin nopeasti keksi, että tämähän on myös oiva kätköpurkki. Myöhemmässä vaiheessa markkinoille tulikin hieman isompia Bison-kapseleita ja erimuotoisia Bisoneita.

Bison-kapseli on varsin kelvollinen kätköpurkki. Metallisena se ei kovin helposti mene rikki. Siinä on kumitiiviste, joka kyllä hajoaa vuodessa, mutta ilman tiivistettäkin purkki pitää kohtalaisen hyvin vettä, eikä logikirja näin ollen kastu. Usein Bison-purkit (ainakin ne alkuperäiset) ovat alumiinia, eivätkä siten ruostu, vaikka ovat veden kanssa tekemisissä. Mutta vaikkei ehkä ole yleisesti tunnettua, niin myös alumiini kärsii korroosiosta, vaikkei ruostukaan. Niinpä joskus on vastaan tullut Bison-purkki, joka ei ole mekaanisen ja säävaihteluiden aiheuttaman kulumisen seurauksena meinannut aueta. Myös Bisonille tyypillinen vikinä kierteitä ruuvatessa on merkki korroosiosta. Bison on helppo ripustaa piilopaikkaan roikkumaan, koska yleensä Bison-kapselissa on valmiina avaimenperään sopiva rengas, josta purkin saa kätevästi roikkumaan. Suositeltavaa onkin ripustaa Bison-kapseli roikkumaan sateelta suojaan jonkin lipan tai vastaavan alle.

Huonona puolena Bisonissa on monesti logikirjan käsittely. Perinteinen lähempää pohjaa avautuva Bison-purkki on hankala geokätköilyuran alkupuolella oleville. Logikirja yleensä laitetaan siihen pidempään osaan ja ruuvataan korkki kiinni. Tästä tietenkin seuraa se, että logikirja menee myttyyn ja muhjuuntuu nopeasti rikki. Puolivälistä aukeavat Bisonit ovat tämän suhteen paljon armollisempia ja logikirjan asettelu ja pois ottaminen on helpompaa kuin vaikkapa PET-putkilosta.

Pienet metalliaskit

Metalliseen sikarikoteloon mahtuu mukavan kokoinen logivihko ja ehkä jopa geokolikko.

Pieniä metalliaskeja on ollut myynnissä ainakin Kiven Alla ja myös eurooppalaisissa kätköilykaupoissa. Saattaa niitä Kiinastakin saada. Itse olen myös käyttänyt eräällä kätkölläni pientä Muumi-peltirasiaa. Peltirasioiden ongelma on se, että ne ruostuvat helposti. Mikä piilotettaessa on ollut mukavan näköinen ja toimiva peltirasia ei sitä muutaman vuoden päästä enää ole. Kiven Alla -verkkokaupan rasiat ovat hieman vähemmän alttiita korroosiolle.

Peltirasiat eivät myöskään usein ole vedenpitäviä. Tai riippuu hieman mallista. Osa pitää vettä paremmin kuin toiset. Usein liu’utettavalla kannella olevat mallit pitävät huonommin vettä kuin saranalla varustetut. Saranalla varustettu rasia puolestaan hajoaa helposti siitä saranan kohdalta.

Peltirasioiden toinen huono puoli on se, että ne vääntyvät helposti. Lisäksi jostain syystä peltirasia on kuin kutsu geokätköilijälle vääntelemään purkkia. Ajan mittaan peltirasiaa saa hieman uutta muotoa, eikä enää ole läheskään niin vedenpitävä kuin piilotettaessa. Pelti myös väsyy ja lopulta hajoaa, jos rasiaa paljon väännellään. Eräällä kätkölläni oli kahden millin pellistä rakennettu camo. Kätköilijät kokivat tehtäväkseen väännellä camoa aina vähän parempaan iskuun. Lopulta camo väsyi ja meni poikki kohdasta, josta sitä usein taivuteltiin. 3.5 mm pelti on tuntunut kestävän paljon paremmin. Ilmeisesti se on liian jäykkää myös geovoimamiehille ja -naisille.

Metalliaskeissa on hyvänä puolena miellyttävä muotoilu. Logikirja on yleensä kirjamainen, eikä välillä jokseenkin ärsyttävä rulla. Tähän mikropurkkiin saattaa myös saada mahtumaan geokolikon tai travel tagin, jos siinä ei ole mitään mukana kulkemassa. Logikirja siis yleensä säilyy suht hyvässä kunnossa metalliaskissa.

Eräällä kätkölläni olen käyttänyt tällaista muumirasiaa, joka tuntuu kelpaavan myös jästeille.

Näytepurkki

Näytepurkki tai muovituubimikropurkki. Joskus jossain maissa luokitellaan kategoriaan nacro -kätkö eli kätkö, joka on nanon ja mikron välillä. Luojan kiitos tämä kätköpurkki on Suomessa pysynyt harvinaisuutena. Purkista ei ole juurikaan hyvää kerrottavaa: Se on jonkin verran nanoa isompi, mutta purkkiin mahtuvan logikirjan koolla ei voi hurrata. Lisäksi purkin korkki ei kestä jatkuvaa avaamista ja sulkemista vaan jossain kohtaa saranamekanismi pettää. Pian sen jälkeen korkki katoaa.

Vaikka voisi kuvitella toisin, ei purkki myöskään ole kovin vedenpitävä. Usein tämän sorttisen purkin logi on löytynyt märkänä. Suomessa näitä on tosiaan tullut vastaan kiitettävän vähän, mutta esimerkiksi Englannissa kätköpurkki on (ainakin ollut) valtavan suosittu.

Muovituubimikron eduksi pitää laskea se, että se on suhteellisen helppo piilottaa mihin vain. Lisäksi monet valmiit kaupalliset erikoispurkkiviritykset, kuten kotilokätköt ja vastaavat perustuvat tällaiseen näytepurkkikätköön. Ehkä sellaisessa tällainen purkki onkin toimivimmillaan, mutta kyllä silloinkin varautuisin suhteellisen tiheään huoltoväliin. Jo ihan siitä syystä, että purkin logikirja on se verran pieni, että sitä saa olla useasti vaihtamassa.

 

 

Pulttikätkö

Kätköpurkki, josta joskus monet ottivat pulttia, kun ei ole meinannut purkki löytyä. On siis parhaimmillaan erittäin pirullinen piilotus etsittäväksi. Aikanaan, kun pulttikätköt olivat harvinaisia, se oli hyvinkin hankala löydettävä. Kun kaupallisesti tehtyjä pulttikätköjä alkoi ilmestyä kauppoihin, koki piilotustapakin inflaation.

Pulttikätkö toimii geokätkönä suhteellisen hyvin. Usein se on melko vesitiivis, eikä logi kastu helposti. Joskin jos purkkia ei ruuvaa ihan loppuun asti ja pulttikätkö on piilotettu paikalle, jossa se on vesisateen armoilla, voi logi kastua helpostikin. Pulttikätkö voi pidemmän päälle myös hieman ruostua tai kärsiä korroosiosta, jolloin se muuttuu hankalammin avattavaksi. Kaupallisissa pulttikätköissä on valmiina magneetti, jolla purkin saa helposti paikoilleen, joskin silloin se usein on paikassa, johon pultti ei välttämättä normaalisti kuuluisi. Itse tehdyssä pulttikätkössä on etuna usein se, että se on pakkokin kiinittää sellaiseen paikkaan, johon pultti voisi muutenkin sopia ja siten on hankalampi löytää (jos se on piilottajan tavoite).

Huonona puolena pulttikätkössä on logikirjan pienuus. Sitä on löytäjän hankala käsitellä ja koska pultin sisätilavuus on pieni, kärsii logikirja helposti, jos se mytätään purkkiin sisään. Huoltoväli on siis suhteellisen tiheä pulttikätköllä suositulla kätköilyalueella.

 

Tulitikkurasia (muovinen)

Retkeilykäyttöön tarkoitettu vesitiivis tulitikkurasia toimii myös kätkörasiana hyvin.

Hieman harvinaisempi, mutta silloin tällöin myös Suomessa vastaantullut mikrokätkörasia. Alunperin siis rasia, joka on tarkoitettu tulitikkujen kuivana pitämiseen retkeillessä. Joissakin malleissa – kuten kuvassa – on mukana myös tikun raapaisupinta purkin pohjassa. Koska kätköilijät harrastavat usein myös retkeilyä, niin ei ole ihme, että purkki on löytänyt tiensä geokätkörasiaksi.

Purkki on vesitiivis ja usein siinä on kuminen tiiviste erikseen. Kumitiiviste onkin heikko kohta ja murtuu jonkin ajan kuluttua melko varmasti. Silti purkki pysyy ilman kumitiivistettäkin melko vesitiivinä. Purkki on myös melko kestävä, joskaan ei ihan Bisonin luokkaa. Jos purkki jostakin hajoaa, niin yleensä korkin kiinnike pettää ja korkki jatkaa elämäänsä erillisenä objektina. Logikirjaksi usein valikoituu perinteinen filmipurkin rullalogi, joka ei ole mukavin käsiteltävä, mutta siihen mahtuu melko mukavasti nimiä. Tulitikkupurkki ei myöskään ole herkkä kynän tekemälle reiälle toisin kuin filmipurkki.

En osaa sanoa miksei tämä purkki tyyppi ole levinnyt laajemmin. Ehkä saatavuus on ongelma, eikä näitä ole ihan jokaisessa retkeilykaupassakaan tarjolla. Toisaalta retkeilykaupassa hinta voi olla suhteellisen kova. eBaysta näyttäisi näitä saavan noin 1.5 euron hintaan, mikä ei sekään ihan PET-putkilon hintaan yllä.

Kerran on muuten tullut vastaan sellainen pahvinenkin tulitikkurasia kätköpurkkina. Mainitaan nyt sekin vielä, että se ei ole kelvollinen kätköpurkki. Purkki hajoaa kosteudesta, eikä muutenkaan ole kovin kestävä, vaikka kosteudelta olisikin suojassa.

Tavallinen pahvinen tulitikkuaski ei geokätkönä ole pitkäikäinen.

Pääsiäismunan yllätyslelun muovikuori

Jos minua pyydettäisiin rakentamaan geokätkön irvikuva saattaisin hyvinkin käyttää “kätköpurkkina” pääsiäistämunasta saatavaa yllätyslelun muovikuorta. Keltainen munan muotoinen “rasia” ei sovellu geokätköksi. Se ei pidä vettä alkuunkaan ja logi on tällaisessa purkissa melko pian märkä ja sen seurauksena pian käyttökelvoton. Lisäksi keltainen muovimuna ei ole kovin kestävä, vaikka toisin voisi luulla. Kun purkilla käy sata kätköilijää, ei muna kovin kauaa säily ehjänä: jompi kumpi puolisko halkeaa reunasta melko lyhyen käytön jälkeen.

Muovikuori on myös hankala logikirjan kannalta. Munan muoto on sellainen, ettei rullalogi -ainakaan kovin iso – pysy kauaa ehjänä. Ehkä nanopurkin logikirja voisi toimia tällaisessa, mutta se on taas ehkä liian pieni purkkiin. Pääsiäismunapurkki voisi toimia ehkä osana mysteeriä tai multia, jossa munassa olisi laminoitu lappu sisällä. Näin kosteus ei olisi ongelma. Enää sitten olisi se kestävyyspulma. Toisaalta monesti mysteereillä tai multeilla on sen verran vähemmän kävijöitä, että muna ei heti hajoaisi.

 

Pilleripurkki

Yllättävänkin suosittu kätköpurkki on tyhjäksi käynyt pilleripurkki. Teoriassahan pilleripurkki on hyvä kätköpurkki: Se on melko vesitiivis ja kestävä. Lisäksi pilleripurkin muovi on yleensä hieman joustavaa, joten se ei hajoa pakkasessakaan. Ikävä kyllä usein pilleripurkki on varsin huono valinta kätköpurkiksi.

Pilleripurkeissa on usein itse purkkia kapeampi suuaukko. Tämä on varmasti tehty siksi, että pillereitä olisi helppo annostella purkista. Kätköilyä tämä haittaa merkittävästi, sillä purkista olisi syytä saada logikirja ulos ja takaisin sisään helposti. Pilleripurkeissa usein käytetään vielä rullalogia, mikä tekee ongelman entistä hankalammaksi. Logirulla pääsee purkin pohjalla pyörähtämään auki ja sen saaminen kapeasta suuaukosta on miltei mahdoton tehtävä. Usein kätköilijät sitten ronkkivat sormilla, pihdeillä tai leathermanilla logirullaa jostakin reunasta kiinni ja vetävät reunan purkista ulos. Loppu logirulla seuraa perässä tai sitten ei. Niinpä tuloksena on usein hyvin lyhyenkin ajan jälkeen risoja, revenneitä tai repaleisia logikirjoja, joista on inha etsiä oikeaa kohtaa mihin kirjoittaa nimensä.

Pilleripurkki on myös altis liian pitkien kynänpätkien aiheuttamille rei’ille purkin kannessa. Purkin muovi on pehmeää ja hieman riippuen purkista, kansi voi olla suhteellisen ohutkin. Tällöin on vaara, että huonosti aseteltu lyijykynä voi terällään painaa purkin kanteen reiän, ja purkin vesitiiveys katoaa.

Palataan asiaan piakkoin ja ruoditaan lisää erilaisia mikrokätköjä.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.