Haastattelussa Maitomies

  • by

Silloin tällöin olen haastatellut blogia varten geokätköilijöitä ja haastattelut ovatkin saaneet paljon kiitosta ja niitä on toivottu lisää. Eräs toivojista oli Maitomies, joka päätyikin tällä kertaa itse haastateltavaksi. Hänenkin geokätköilyuralleen on jo mahtunut monenlaista. Annetaan herran itsensä kertoa lisää.

geomuksut

Mistä kuulit geokätköilystä ja miten aloitit geokätköilyn?

Kätköilystä varsinaisesti kuulin ensimmäisiä kertoja muutaman partiotutun kautta ja saattoipa se netissäkin jossain yhteydessä tulla vastaan. Täytyy sanoa että hiukan tekniikkahörhöjen huuhaana tuota tavallaan ennakkoajatuksissa tuli pidettyä, mutta eipä se mahdollisuus kokeilla muutamalla käyntiä mikään ihan mahdoton ajatus ollut. Lopullisesti tunnus tuli luotua kun esikoispoika oli enonsa kanssa käynyt yhdellä jemmalla mummolassa käyntinsä yhteydessä ja ihan hauskana tuota etsiskelyä oli pitänyt. Tuli sitten itsekin latailtua silloinen ”Geocaching live”-sovellus puhelimeen ja käytyä ensimmäisillä kätköillä.

Ensimmäinen kirjaus tuli tehtyä 0 km Hattula kätkölle 14.10.2011. Niinhän siinä jostain syystä kävi, että piru vei pikkusormesta koko käden ja ensimmäiset rapiat sata tuli haettua melko tiiviiseen tahtiin tuolla live-sovelluksella. Tulipa siinä alkuaikoina sitten houkuteltua myös omat vanhemmat jemmoille, koskapa hekin hommasta olivat kuulleet ja myöskin luonnossa edelleen viihtyivät. Heidän yhteisnimimerkillään onkin nyt jopa enemmän löytöjä kuin itselläni.

GPS-laite tuli sitten melko pian ostettua käytettynä ja se samainen on edelleen käytössä. Suurin osa ensimmäistä kätköistä tuli haettuja lasten kanssa ja sellainen tietyllä tapaa yhteinen harrastus tämä on edelleenkin ollut. Kaikilla lapsilla on omatkin nimimerkit.

Melko pian oleelliseksi osaksi omaa kätköilyä tuli myös omien jemmojen tekeminen ja miittien järjestäminen ja niihin osallistuminen. Kätköjä olen alusta asti halunnut
tehdä monipuolisesti erilaisia tyyppejä.

Kolme sukupolvea etsimässä kätköä: SaloA, MegaApe10 ja Maitomies

Kolme sukupolvea etsimässä kätköä: SaloA, MegaApe10 ja Maitomies

Mikä on nimimerkkisi tarina?

Nimimerkki maitomies juontaa juurensa ammatistani. Olen työskennellyt Hämeenlinnan Osuusmeijerissä kohta kaksikymmentä vuotta monissa erilaisissa tehtävissä. Nyttemmin olen järjestelmäasiantuntijana vastaten erilaisten meijerikoneiden toiminnasta. Monilla keskustelupalstoilla, chateissa ja peleissä oli tullut aikaisemmin käytettyä nimimerkkiä ”Thor”, mutta se taisi muistaakseni olla varattu geocachingissa ja sitten tuli laitettua tuollainen rekisteröityessä. Oikein mukava ja kuvaavampikin nimimerkki tuo sitten on ollutkin.

Mikä on paras kätköilymuistosi?

Varmasti parhaat kätköilymuistot ylipäätään liittyvät kätköilyn sosiaaliseen puoleen eli eventteihin. Kätköilyn kautta onkin tullut saatua huomattavan paljon uusia ystäviä. Yksittäisen parhaan muiston nimeäminen onkin sitten hiukan hankalampaa. Eniten käyntejä yksittäisellä kätköllä on toistaiseksi aiheuttanut ”Laadukas Aulanko”, jota tuli haeskeltua useampaan kertaan ja jonka löytyminen ilman helpparisoittoa toi mielettömän ”voitinpas sen” -fiiliksen.

Hauskoja kokemuksia ylipäätään ovat olleet esimerkiksi puihin kiipeilyt, saareen kätkön perässä uimiset ja viemäriputkissa ryömimiset, joita kenties ei näin aikuisiällä olisi muuten tullut harrastettua.

Mikä on mieluisin kätkötyyppi?

Omaa kätköjen etsintää ajatellen reilusti eniten tulee haettua tradeja. Mysteerien ratkaiseminen on jostain syystä itselleni kovin työlästä eikä noihin kovin paljon ole tullut perehdyttyä. Varmastihan noihin tietty systematiikka löytyisi jos vain paneutuisi ja alkaisi ratkoa, mutta toistaiseksi siis tradeja tullut, ja varmasti jatkossakin tulee eniten löytölistalle.

Muuten noin periaatteessa harrastuksessa erityisesti pidän siitä, että kätköjä on monenlaisia eli jokaiselle jotain tyyppisesti etsittäväksi riittää niin tradeja, mystejä, multeja kuin muitakin ja vaativuusluokkaa on halukkaille tarjolla riittävästi. Aktiivisesti kannustankin siis kätkön tekijöitä tekemään tietoisesti erilaisia jemmoja. Harrastuksen monipuolisuus kun antaa paljon erilaisia haasteita myös kätkön tekijälle. Omaa sydäntä lähellä ovat myös Earthcachet eli geokohteet.

Millaisista kätköistä pidät?

Jos pitäisi yksinkertaisesti määritellä parhaana pitämäni kätköt, niin ”hienolla sijainnilla oleva luontokätkö” voisi olla sellaisen kätkön yleiskuvaus mitä haluaisin mieluiten hakea. Ja jos tuo vielä toteuttaa sen kliseisen kätköilylausahduksen, että ”tätäkään paikkaa en olisi ilman kätköilyä löytänyt”, niin ollaan jo homman ytimessä.

Toki jotkin kätkötoteutukset, joissa on saanut pohdiskella lokikirjankin käsiin saamiseksi, ovat olleet vaikuttavia ja mieleen jääneitä. Tästä kotikulmilta Hämeenlinnasta hyvä esimerkki tuollaisista on ”luonnon monimuotoisuus”-sarja.

Erityisesti mieleen on jäänyt myös historiallisuutensa puolesta suomen ensimmäinen kätkö Sun Gear ja legendaarisuutensa puolesta Haksulandia

Olet tunnetusti tuonut paljon esiin Earthcacheja, mistä innostus EarthCacheihin?

Maitomies oli yksi vapaaehtoisista, jotka rakensivat 2015 Megan.

Maitomies oli yksi vapaaehtoisista, jotka rakensivat 2015 Megan.

Kyllä se kiinnostus lähtökohtaisesti varmasti perustuu siihen että ylipäätään olen aina olut kiinnostunut luonnosta, biologiasta ja maantieteestä. Hilkulla oli myös aikanaan, että en päätynyt lukemaan biologiaa Turun yliopistoon, ja tietyllä tapaa se nykyinen ammattikin noihin kiinnostuksiin perustuu, vaikka enemmän teknisellä puolella työskentelenkin.

Geologian osalta homma on siis lähinnä tuota yleistä harrastuneisuutta. Kirjallisuutta on tullut laaja-alaisesti lueskeltua aiheesta ja myös monien mielenkiintoisten geologisten kohteiden luona käytyä. Ylipäätään siis itseäni kiinnostaa se miten maapallo on muotoutunut ja kehittynyt.

Kätkötyyppinä Earthcache on tosiaan hiukan kiistanalainenkin, lähinnä kait tuon virtuaalisuutensa ja ohjesääntöjen haastavuutensa takia, mutta perusajatuksensa ja tosiaan oman kiinnostukseni takia olen niitä halunnut puolustaa ja kehittääkin. Olen muun muassa kääntänyt suomeksi Earthcachejen ohjesäännöt ja Earthcachejen luokitteluprojektin osallistumisen myötä Earthcache-kuvauksia on tullut lueskeltua reilusti yli satoja ympäri maailman. Täytyy sanoa, että laatunsa puolesta laidasta laitaan noita kyllä löytyy, mutta noin
virtuaalisesti on tullut samalla käytyä monessa mielenkiintoisessa kohteessa.

Myös suomalaista Earthcache -tarkastajaa (geoaware) olin myös voimakkaasti vaatimassa ja taustalla lobbaamassa, jotta niiden luominen olisi helpompaa. Nykyohjesääntöjen mukaisen Earthcachen syntyprosessi kun kokemukseni mukaan vaatii aika paljon enemmän noiden sääntöjen tuntemusta kuin tavallisten kätköjen ja mahdollisesti hyvinkin interaktiivista keskustelua sääntöjä tulkitsevan Earthcache -tarkastajan välillä.

Erityisesti tämä korostuu silloin, kun kätkön omistaja tekee ensimmäistä Earthcacheaan eikä välttämättä tunne sitä mihin nuo ohjesääntöjen vaatimukset perustuvat tai miten niitä kannattaa soveltaa käytännössä. Samoin myöskin Earthcachejen myötä olen saanut monia uusia ystäviä ympäri maailmaa. Esimerkiksi Earthcachingin perustajan Gary Lewisin (Geoaware) kanssa tulee silloin tällöin jutusteltua Earthcacheista.

Voitko mainita jonkin mielestäsi hyvän Earthcachen?

Valitettavan vähän noita kohteita on kuitenkin tullut itse käytyä. Täytyy myöntää, että haastavaahan niiden tekeminen monessa mielessä on. Omista löytämistäni voisin suositella Walking on Fossils -Earthcachea, jossa esitellään mielenkiintoinen geologinen kohde keskellä jokapäiväistä elämää, mutta samalla sillä käydessä tulee opittua jotain, kuten Earthcachejen yhteydessä kuuluukin. Kirjaustehtävät ovat myös yksinkertaiset eivätkä vaadi mahdotonta tietämystä aiheesta tai ylitsepääsemätöntä tietojen metsästystä.

Mille EarthCachelle haluaisit joku päivä päästä käymään?

Kyllähän se kaikkein ensimmäinen Earthcache Australiassa (Earthcache I – a simple geology tour of Wasp Head), voisi olla sellainen paikka, jossa lakki nousisi päästä ihan historiallisuutensa takia. Realistisempana haaveena on joku päivä käväistä The Giant’s Causeway -Earthcachella Irlannissa. Melko lähellä on tullut jo käytyäkin, mutta tuolle ilmiölle asti en ole vielä valitettavasti päässyt.

Olet myös ollut mukana suomentamassa geocaching.comia?

Suomentamishommaan ja yhteisön vapaaehtoiseksi tuli päästyä mukaan, kun Groundspeak kyseli vapaaehtoisia suomentajia Facebook-tilillään ja tuli oltua oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Suomentaminen on ollut antoisaa ja lisännyt huomattavassa määrin tietoisuutta ja osaamista koko harrastuksen osalta. Esimerkiksi ohjesääntöjä suomentaessa niitä tulee kahlailtua moneen kertaan läpi eikä siellä juuri kohtia ole, joita ei tuntisi. Toki tuossa ohjesääntöjen kohdalla käännöstyössä päävastuussa oli myös aktiivisia kätkötarkastajia.

Tietyllä tapaahan tuo kääntäminen ja suomentaminen on aina myös tiimityötä ja keskustelua sekä kompromissien tekemistä, koska monessa kohtaa käytetään slangia tai vakiintuneita muita sanontoja, sanoille on monia eri mahdollisuuksia kääntää, kääntämistyökalu ei edes anna joitakin kohtia käännettäväksi tai joidenkin kohtien suora kääntäminen on jopa mahdotonta, esimerkiksi jos lauseen väliin tulee jokin muuttuja. Toivottavasti lopputulos kuitenkin palvelee niitä, joille ”lontoo” tuottaa haasteita ja edesauttaa uusien harrastajien tulemista kätköilyn pariin.

Olet myös järjestänyt suosittuja Iso-munakas -miittejä Hämeenlinnan seudulla. Voitko kertoa niistä lisää?

Ensimmäinen munakas tuli kyllä järjestettyä ihan hetken mielijohteesta. Syksyn verran olin harrastellut kätköilyä ja huomasin sattumalta, että tuollaisia tapaamisiakin järjestellään. Kun Hämeenlinnan seudulla noita ei juuri niihin aikoihin ollut julki, niin ajattelin, että josko laittaisi itse pystyyn yhden. Ja kun tuollainen siihen hyvin soveltuva paikkakin oli tiedossa. Haksun foorumilla hiukan kyselin, että onko tällaisen keltanokan ylipäätään soveliasta ja mahdollista tuollaisia järkätä ja mitä se vaatisi ja mielestäni ihan positiivista kannustusta aiheeseen sain. Muistan myös hyvin, että siinä vaiheessa kun ensimmäisen munakkaan kuvaus oli julkaistu, en ollut vielä yhteenkään eventiiin osallistunut.

Kyllähän se hiukan arvelutti, että mahtaako paikalle ketään saapua ja jos saapuu niin minkälaista väkeä, mutta ajattelin että poikkeanpa nyt sitten itse ainakin tuohon aikaan paikalla saunomassa tuli sitten joku, tai ei. Loppupeleissä ensimmäiseen munakkaaseen osallistuikin sitten 86 nimimerkkiä ja niin taas oli se käsi pirulle menetetty. Nythän noita eventtejä ylipäätään on tullut järjestettyä noin 20 ja muutamissa muiden järjestämissä tullut oltua mukana. Tärkeimpänä vuosittaisena tosiaan tuo Munakaan miitti, jota varmasti tulee jatkossakin pidettyä. Viides Munakas -miitti on nyt kesäkuussa 11-12. päivä.

Olit myös mukana järjestämässä vuonna 2015 Megaa. Miten päädyit tähän mukaan?

Megan järjestäminen tuli osalleni oikeastaan ihan siitä jatkumosta, että noita eventtejä Hämeenlinnan seudulla oli jo vyöllä. Jossain vaiheessa tuota keskustelua virisi josko joku Suomen Megoista tulisi Hämeenlinnan seudulle ja siinähän sitä sitten oltiin, kun ei halukuutta hirveästi mistään muulta suunnalta ollut. Jatkumon takia oltiinkin aktiivisesti mukana jo Jämsän Megassa vuonna 2014 ja siitä sitten jatkettiin 2015 projektiin. Luojan kiitos mukana oli aktiiveja myös jo tuolta 2011 ensimmäisestä Megasta.

Mikä megan järjestämisessä oli haastavinta?

Ylipäätään se, että järjestäjäporukka on mukana täysin vapaaehtoisvoimin. Aikaa, osaamista ja kokonaisuuden hallintaa tuon kokoluokan tapahtuman järjestäminen todellakin vaatii.

Mikä oli palkitsevinta megan järjestämisessä?

Lähinnä sen näkeminen, että kaikki olivat yhdessä tekemässä yhteisen tapahtuman eteen lujasti töitä, mutta pääsivät myös nauttimaan tapahtuman hengestä. Pääsääntöisesti 2015 vuoden megasta tuli  hyvää palautetta, vaikka tiettyjä ongelmiakin kohdattiin. Kiiteltäviä nimimerkkejä on sellainen lista, että joku varmasti unohtuu. Jälleen kerran tämäkin tapahtuma toi uusia tuttavuuksia ja syvensi joitakin vanhoja ystävyyssuhteita.

Kerro jokin hauska sattumus megan järjestämisestä

Heh, Tietyllä tapaa edelleen jonkinlainen Mega-krapula on päällä, koska melkoinen ponnistus tuo henkilökohtaiselle tasolla oli, eikä tosiaan kaikilta osin ongelmittakaan mennyt. Ehkä itse Megapäivän hauskimpia muistoja ovat ne, kun nimimerkkilappua tiirailevia kätköilijöitä tuli monesti vastaan ja paiskaamaan tassua. Missään nimessähän Mega ei ollut minun tekemäni vaan ansiokkaan työryhmän, mutta onhan se ihan mukavaa että oma nimimerkki on positiivisessa mielessä jäänyt ihmisten mieleen.

Megan järjestäjällä on aina kätkö mielessä?

Megan järjestäjällä on aina kätkö mielessä?

Vieläkö löytyy jokin geokätköilyyn liittyvä unelma, joka on saavuttamatta?

Ehkä tähän voisi laittaa jotain HQssa käyntejä tai vanhimpien kätköjen löytämistä, mutta enpä tiedä kuinka realistisesti ja aktiivisesti niitä tulee tavoiteltua. Kätköistä yhtenä tavoitteena voisi kuitenkin olla Fiellukordsi-virtuaalikätköllä käynti koska kyseisellä paikalla olen joskus noin 15-kesäisenä käynyt, eli ennen kuin siellä kyseinen virtuaali on “piilotettu”.

Ylipäätään pitäisin tavoitteena, että harrastusta tulisi jollain tasolla edelleen jatkettua ja että se tarjoaisi sosiaalisesti yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Samalla toivoisin, että voisin ja osaisin edelleen antaa yhteisölle takaisin jotain, jos en muuten niin esimerkiksi noita eventtejä järjestäen.

Kiitokset Maitomiehelle haastattelusta! Tunnetko geokätköilijän, jota pitäisi ehdottomasti haastatella? Vinkkaa tuttusi sähköpostilla geoweellu (ät) gmail.com tai vaikka kommentoimalla tätä haastattelua.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.