Tämän postauksen idea on pohdiskella vähän hyvän logikirjan olemusta. Sillä silloin tällöin kätkössä näkee nipun paperipalasia, kun logivihkon valintaan ei ole kiinnitetty huomiota ja vihko on hajonnut käsiin tai sitten vastaan tulee aina yhtä ärsyttävä rullalogi, joka lävähtää auki viuhkaksi, jonka takaisin rullaan muotoon saaminen vaatii magiikkaa ja hyvää hermoja.
Logikirjan valintaan kannattaa siis uhrata muutama ajatus. Monesti hyvä ja turvallinen valinta on valmiit Ritr-logivihkot (saatavilla esim. täältä). Lisää Ritr-papereiden kosteuden kestävyydestä voi lukea aiemmista postauksista (ja toinen), joten tällä kertaa emme tarkemmin niihin syvenny. Tärkein logikirjan ominaisuus on kosteudenkestävyyden lisäksi ehkä ylipäätään mekaanisen rasituksen kestävyys. Monesti logivihko joutuu melkoiseen rasitustestiin kun sadat vierailijat käyvät purkilla ja kaivavat logia esiin ja laittavat takaisin purkkiin. Niinpä itse kasaan niitattu vihko ei välttämättä ole se kestävin vaihtoehto, ellei sitä tee huolella. Myöskään valmiit vihkot, jotka näyttävät siltä, että sivut saattavat irrota helposti eivät ole kovin hyvä valinta. Missään nimessä ainakaan nippua post it -lappuja ei pidä käyttää, vaikka näitäkin on tullut joskus vastaan kätköissä. Niiteillä nidotussa vihkossa (niin kotitekoisessa kuin valmiissakin) on monesti se ongelma, että kostuessaan niiteistä lähtee ruostetta, jotka sotkevat vihkon sivut ja tekevät siitä luotaantyöntävän näköisen, vaikka vihko muutoin olisikin vielä käyttökelpoinen (kuva 1).
Kierreselkäiset vihkot ovat melko kestäviä (kuva 2). Monesti kuitenkin logivihko on hyvä laittaa minigrip -pussiin turvaan kosteudelta. Kierreselkäinen vihko on omiaan rikkomaan minigrip -pussin, koska monesti kierreselän päät ovat teräviä ja tökkäävät kun vihkoa ottaa minigripistä pois tai laittaa takaisin sisään. Tietysti riittävän ison minigripin käyttäminen auttaa tässä ongelmassa.
Logivihkon rivipohjat ohjaavat kätköllä vierailijoita merkitsemään nimimerkkinsä sivulle oikein päin ja useasti kätköilijät pysyvät rivin sisällä. Jos logivihkossa ei ole valmiita rivejä on vaarana, että vierailija kirjoittaa nimensä isolla ja tuhlaa vaikka kokonaisen sivun omaan merkintäänsä. Riippuen vihkon sivumäärästä tästä ei ole ongelmaa tai se aiheuttaa vihkon ennen aikaisen vaihtotarpeen, etenkin jos useat toimivat tällä tavoin. Joissakin vihkoissa on varattu tilaa kommenteille omaan kenttäänsä. Tällaisia vihkoja kannattaa käyttää, jos toivoo vierailijoiden jättävän terveisiä myös itse logivihkoon nettiloggauksen lisäksi. Tietysti tällaiseen vihkoon mahtuu vähemmän nimimerkkejä, joten valinta riippuu siitä kumman kokee itse tärkeämmäksi: terveiset logivihkossa vai pitkän logikirjan vaihtovälin.
Rullalogit
Ns. rullalogit ovat saaneet suuren suosion mikrokätköissä – aivan suotta. Monesti rullalogit ovat vain ärsyttäviä. Syy siihen löytyy kuvasta 3. Rullalogi tahtoo monesti mennä sykkyrälle, kun koittaa löytää oikeaa kirjoituskohtaa vihkosta. Suoristeluun meneekin oma aikansa ja se koettelee vierailijan kärsivällisyyttä. Joskus näkeekin kätköllä vieraillessaan kun rullalogi on rutattu takaisin purkkiin miten sattuu ja logirulla on siksi revennyt useaksi kappaleeksi tai muuten vaan mennyt ruttuun. Lisäksi ison logivyyhdin suoristelu ei ole kovin huomaamatonta toimintaa maastossa. Siksi suosittelinkin käyttämään myös mikrokätkössä hieman pienempää vihkoa tai rullalogia, jossa liuskat ovat hieman lyhyemmät. Maksimissaan sellainen 10-15 senttiä pitkä rulla on vielä järkevästi käsiteltävissä, joskin joskus tällainenkin tuppaa räjähtämään silmille. Paperilaadulla on oma merkityksensä tässä. Myös valmiit mikrokätköihin tarkoitetut logivihkot ovat varsin hyvä valinta.
PET-putkilo kätkössä kannattaa käyttää joko valmista PET-putkiloon tarkoitettua logivihkoa tai sitten taitella A4 paperista pitkittäissuuntainen logivihko. Rullalogia PET -putkilossa tai Berocca-tuubissa ei kannata käyttää, koska se painuu putkilon pohjalle ja sieltä sitä on harvinaisen hankala saada pois.
Mikrokätköissä myös kannattaa huomata, ettei purkkia kannata tunkea ihan täyteen logikirjaa. Monesti logikirja joutuu mekaanisen rasituksen alaiseksi kun sitä otetaan purkista pois ja laitetaan takaisin, etenkin jos logikirja täyttää koko purkin tai purkiksi on valittu lääkepurkki, jonka kaula on kapeampi kuin itse purkki. Tällaiset lääkepurkit ovatkin varsin huono valinta kätköpurkiksi, koska kapea aukko monesti rikkoo login ennen pitkää käytössä. Mikrokätköä ei siis kannata täyttää ihan täyteen logikirjalla. Näin login purkkiin takaisin asettaminenkin on helpompaa ja rulla tai vihko säilyy todennäköisemmin pitempään ehjänä.
Muut outoudet
Muutamia kertoja on tullut vastaan tilanne, jossa purkissa ei ole logia ja itse purkki on “logikirja”, esimerkiksi puupalikka. Suomalaiset tarkastajat ovat ottaneet kannan (ainakin aiemmin olivat sitä mieltä), ettei pelkkä purkki tai puupalikka, jonka kylkeen vierailijat kirjoittavat nimensä kelpaa. Vaikka tällainen lähestyminen mahdollistaisi esimerkiksi tällaiset “ovelat” kätköt*, niin tämä näkökanta on sinänsä ihan ymmärrettävää. Muutoinhan mikä tahansa esine voisi ajaa kätkön virkaa. Eikä varmasti olisi suotavaa, että kätköilijät rupeavat lisäämään nimimerkkejään, vaikkapa bussipysäkkikatoksen kylkeen. Vaikka ikävä kyllä joskus näinkin on jo käynyt.
Eräs mahdollisuus, mikä varmasti melkein kaikille kätköilijöille on jossain vaiheessa tullut mieleen, on käyttää USB-tikkua tai muuta vastaavaa mediaa logikirjana, jonne vierailijat voisivat jättää terveisensä. Tämäkään ei ole kyllä hyvä vaihtoehto. USB-tikut ja muut siirrettävät mediat, kuten muistikortit ovat varsin herkkiä kosteudelle ja eivät todennäköisesti toimi kovin pitkään. Lisäksi haluaisitko itse laittaa kätkössä olleen muistikortin tai -tikun tietokoneeseesi kiinni? Sitä kun ei tiedä onko tikulla haittaohjelmia, tms. Esimerkiksi Stuxnet levisi USB-tikuilla, eikä käyttäjän tarvinnut kun katsoa mitä tiedostoja tikulla oli saadakseen tartunnan omalle koneelleen.
Lopuksi
Geokätköjen logikirjoja kannattaa personoida ja lisätä niihin oma personaallinen kosketus tarrojen tai piirrustusten avulla. Monesti kirjavat ja koristellut logikirjat ovat mukavampia löytää kuin ihan tavalliset vihkot. Lisäksi logikirjaan on hyvä merkitä omistajan yhteystiedot, esim. sähköpostiosoite, niin kätkön vahingossa löytänyt jästi voi ottaa tarvittaessa yhteyttä omistajaan.
Mainio geocache.fi palvelu tarjoaa valmiita logikirjapohjia, joita voi itse tulostaa ja askarrella oman logikirjan. Sivustolta löytyy pohjia erilaisiin kätkörasioihin. Lisää pohjia löytyy esimerkiksi täältä (englanniksi) tai sitten ihan Googlettamalla. Eikä se ole kovin vaikeaa tehdä logipohjaa itsekään.
* Älä tee tällaista kätköä, se ei oikeasti ole hyvä.
0 comments