Testissä: Garmin Oregon 650

Tällä kertaa testipenkiimme asettui Garmin Oregon 650 maasto-GPS. Kyseinen laite on ollut markkinoilla jo pitemmän aikaa, melkein vuoden. Testi kuitenkin tuli nyt ajankohtaisesti kuin vaihdoimme GPS -laitteemme GPSMAP 62 -laitteesta Oregon 650 -laitteeseen. Aiemmin olemme kätköilleet myös Garmin Colorado 300 ja Oregon 300 -laitteella. Meillä on noin kuuden vuoden kokemus Garminin laitteilla kätköilystä, joten sopivasti vertailupohjaa aiempiin malleihin löytyy. Olemme myös kätköilleet erilaisilla kätköilysovelluksilla, joten sieltäkin kokemusta löytyy. Tässäpä siis arvio Oregon 650 -laitteesta. Toivottavasti siitä on iloa teille, jotka mietitte GPS-laitteen hankintaa.

Pakkauksen sisältö

Oregon 650 -laite tulee siististi pakattuna hienoon laatikkoon. Kun laatikon avaa, paljastuu sen sisällöksi GPS-laitteen lisäksi seuraavaa (kuva 1): Laturin runko, laturin johto, adaptereita laturiin erilaisia pistorasioita varten (eri maihin, kuva 2), karbiinihaka, jolla gepsin saa vaikkapa vyölenkkiin roikkumaan, ja Garminin ladattava akkupaketti gepsiin. Lisäksi mukana oli takuutodistukset ja pikaohje, jolla gepsin saa käyttökuntoon. Täydellinen käyttöohje on saatavilla Garminin sivuilta.

Adaptereita laturiin

Kuva 2 – Laturiin tulee joukko erilaisia adaptereita eri maiden pistorasioita varten.

 Laitteen lisävarusteita

Kuva 1 – Garmin Oregon 650 laitteen lisävarusteita.

Laitteen koko

Laitteen mitat ovat 6,1 x 11,4 x 3,3 cm. Vertailun vuoksi esimerkiksi vanhempi Oregon 300 on kooltaan 5.8 x 11.4 x 3.5 cm. Eli laite on edeltäjäänsä hieman pidempi ja ohuempi. Verrattuna esimerkiksi uusimpaan iPhone 5S:än gepsi on siis hieman leveämpi ja lyhyempi ja tietysti huomattavasti paksumpi. iPhonen 5S:n mittojen ollessa 5,8 x 12,4 x 0,76 cm.

Näyttö

Oregon 650:n ehkä suurin ero edeltäjiinsä on kemikaalisesti vahvistettu lasinen multi-touch näyttö. Multi-touch onkin varmasti kaivattu ominaisuus verrattuna vanhoihin malleihin. Näytön koko on 3,8 x 6,3 cm eli lävistäjä on 3 tuumaa (7,6 cm). Näyttöä reunustaa mustat surureunat, jotka oikeastaan erottavat näytön kännyköiden näytöistä (kuva 3). Aiemminhan kosketuspuhelimissa oli myös mustat surureunat, mutta uusimmissa malleissa kosketusnäyttö peittää koko puhelimen pinta-alan. Varmasti seuraavissa malleissa näemme GPS:n kehittyvän myös tähän suuntaan. Näytön tarkkuus on 240 x 400 kuvapistettä, josta saadaan noin 155 pikseliä tuumalle. Vertailun vuoksi iPhone 5S:ssä vastaava lukema on 326. Eli ihan huippunäytöstä ei voi puhua. Kuitenkin gepsien asteikolla näyttö on paras, mitä markkinoilla olevat GPS:t tarjoavat. Ja käytännössä ihan riittävän tarkka.

Näyttö

Kuva 3 – Laitteen näyttöä ympäröivät mustat surureunat.

Näytön kirkkaus on hyvä ja näytöltä on helppo lukea tekstiä suorassakin auringon valossa, kuten missä tahansa älypuhelimessa. Aiemmin esimerkiksi Colorado 300:n kanssa näytön kirkkaus ei tahtonut aurinkoisena päivänä oikein riittää.

Oregonin käyttöliittymä on kääntyvä eli kun gepsin kääntää pystyasennosta vaaka-asentoon, myös käyttöliittymä kääntyy. Kääntyminen toimii joutuisasti ja vaatii selkeän kääntämisen, joten ihan pienestä heilahtelusta näyttö ei vahingossa käänny. Käytössä kuitenkin aika pian teki mieli etsiä asetus, joka lukitsee näytön pystyasentoon. Jotenkin GPS:n muotoilu ei ole mukavin mahdollinen siihen, että laitetta käyttäisi vaakatasossa. Muutenkin tuntui, että kun gepsin kaivoi taskustaan esiin, oli näyttö aina väärässä asennossa ja käteen otettaessa sitten kääntyi siihen toiseen asentoon. Tietysti kysymys voi olla tottumisestakin – monta vuotta kun on tottunut käsi-GPS:ää käyttämään pystyasennossa voi siitä olla hankala vaihtaa uuteen tapaan.

Näyttö on kapasitiivinen eikä resistiivinen kuten aiemmissa malleissa. Kosketus on siis huomattavasti entistä tarkempaa, mutta vaatii ihmissormen (tai sopivan styluksen) näyttöä tökkimään minkä tahansa kynän sijasta. Hanskat kädessä laitteen käyttäminen on myös vähän niin ja näin. GPSMAP 62 -laitetta saattoi käyttää paksutkin hanskat kädessä, mutta kapasitiivista näyttöä ei välttämättä (kuvat 4 ja 5). Näyttö kyllä rekisteröi (joskin ymmärrettävästi vähän heikosti) painalluksia myös hanskat kädessä. Etenkin ohuemmilla hanskoilla käyttö hanskat kädessä onnistui hyvin. Nahkahanskoilla sen sijaan näytön käyttäminen ei onnistunut.

Kuva 4 - Oregon 650 laitteen näytön käyttö hanskat kädessä onnistuu vain satunnaisesti.

Kuva 4 – Oregon 650 laitteen näytön käyttö hanskat kädessä onnistuu vain satunnaisesti.

Kuva 5 - GPSMAP 62 laitteen käyttö onnistuu helposti paksutkin hanskat kädessä.

Kuva 5 – GPSMAP 62 laitteen käyttö onnistuu helposti paksutkin hanskat kädessä.

Testissä havaitsin myös, etteivät satunnaiset näytölle tippuvat vesipisarat tai sade aiheuta juurikaan ongelmia. Joskus vesipisara saattaa aiheuttaa ylimääräisen painalluksen, mutta käytännössä tämä ei kuitenkaan muodostunut testijakson aikana ongelmaksi.

Näyttö tukee myös eleitä ja “pinchaamalla” sisään tai ulospäin karttaa voi zoomata. Myös kahta sormea kartalla kiertämällä voi karttaa käännellä. Itse tykkään pitää kartan pohjoisen ylöspäin eli en halua, että kartta pyörii suunnan mukaan. Siksipä koin kahden sormen eleen kartan kiertämiseksi turhaksi ja jopa hieman ärsyttäväksi ominaisuudeksi, sillä kun karttaa yrittää zoomata, niin tulikin sitä käännettyä, mikä aiheuttaa vähän hämmennystä. Pikaisella vilkaisulla en löytänyt asetusta tämän ominaisuuden pois päältä kytkemiseksi.

Patterikotelo

Laitteen patterikotelo on takana ja aukeaa pientä vipua kiertämällä (kuva 6). Mekanismi on tuttu kaikille GPSMAP 62:ta käyttäneille ja toimii melko hyvin. Joskus kuitenkin  Oregon 650 laitteessa kotelon asettaminen saattaa olla hankalaa, jos USB-liittimen suojakumi ei ole asetettu kunnolla paikalleen ja sen asetteluun joutuu näkemään vaivaa. Esimerkiksi GPSMAP 62:ssa oleva ratkaisu, jossa koko GPS:n takakansi ei aukea vaan vain patterien mentävä luukku, tuntuu paremmalta, koska silloin kotelon saa näppärämmin kiinni, eikä kantta tarvitse erikseen huolellisesti asetella paikalleen. Toinen huono puoli kierrettävässä lukituksessa on se, että jos käyttää laitteessa karbiiniklipsiä, se täytyy irroittaa akkujen vaihtoa varten, koska muuten lukitusmekanismi ei mahdu aukeamaan.

GPS takaapäin.

Kuva 4- Takakansi aukeaa pientä vipua kääntämällä paljasten patterikotelon. Kuvassa nähtävillä myös kameran linssi ja salama, joka toimii myös taskulamppuna

Laite toimii kahdella AA-patterilla tai ladattavalla NiMh -akulla. 650 mallin mukana tulee myös Garminin oma akkupaketti (Battery pack), joka käytännössä on kaksi yhteen liitettyä ladattavaa NiMh -akkua. Idea tässä taustalla on se, että yhteenliitetyt akkupatterit painavat laitteen pohjalla olevaa pientä “nappia”, joka mahdollistaa akkujen lataamisen (kuva 7). Eli Garminin omia akkuja voi ladata laitteen mukana tulevalla laturilla tai liittämällä laitteen USB:llä tietokoneeseen. Käytännössä varmasti tavallisetkin akkupatterit yhteen teipattuna tai sitten laitteen pohjassa oleva nappi jotenkin mulla tavoin teipattuna, laitteella voisi ladata muitakin akkuja. Tätä arviota varten en kuitenkaan tätä lähtenyt kokeilemaan. Jos sinulla on kokemuksia asiasta, niin voit kertoa niistä vaikkapa kommentoimalla tätä arvostelua. Muut kätköilijät ovat varmasti halukkaita kuulemaan kokemuksistasi.

Kuva 7 - Laite takakansi avoinna. Nähtävillä muistikorttipaikka ja sen alapuolella pieni musta "nappi", jonka avulla laite tunnistaa ladattavan akkupaketin.

Kuva 7 – Laite takakansi avoinna. Nähtävillä muistikorttipaikka ja sen alapuolella pieni musta “nappi”, jonka avulla laite tunnistaa ladattavan akkupaketin.

Sisäistä muistia Oregon 650 -laitteessa on 3.5 Gt. Lisäksi laitteessa on microSD-muistikorttipaikka, joka näkyy kuvassa 7. Muistikortille voi ladata omia karttoja, vaikkapa eri maista. Muistikorttia laitteen mukana ei tule.

Muotoilu

Laitteen muotoilu on varsin miellyttävä ja istuu käteen hyvin. Sormet ylettyvät laitteen oikealla reunalla oleviin nappeihin hyvin laitteen takaa. Muotoilu myös kätevästi ohjaa sormet pois näytön päältä, jolloin vahinkopainalluksia ei synny. Toisaalta muotoilu voisi olla vähän parempikin, sillä tällaisenaan laiteen muoto muistuttaa lähinnä saippuapalaa, joka lipeää käsistä. Onneksi laitteen muovipinta on karhennettu, joka antaa hyvän otteen laitteesta.

Painonappeja on kaksi: Virtanappi ja toimintonappi. Molempien tarkemmat toiminnot on muutettavissa asetuksista. Ainakin kokeilussa olleessa kappaleessa nappeja painettaessa laitteen kuori narisee häiritsevästi. Narina ei johdu niinkään napeista vaan siitä, että laitteen muovikuori joustaa toiselta puolelta. Laatuvaikulteman kannalta tämä ei ole hyvä juttu. Internetin palstoilla on myös raportoitu, että ongelma koskee joitakin laitteita ja saattaa olla korjattavissa pyöräyttämällä hieman patterikotelon sisällä olevia Torx-ruuveja.

Akun kesto

Akun kestoksi Garmin ilmoittaa 16 tuntia. oh3mbc on ansiokkaasti testannut Oregon 600 -laitteen akkukestoa. Vaikka kyseessä on eri malli, ei juurikaan eroja laitteiden välillä ole, joten voidaan olettaa testin pitävän melko hyvin paikkaansa myös 650:n kohdalla. Testissä GPS oli ikkunalla näyttö päällä ilman taustavaloa ja käytössä oli täyteen ladatut Eneloop 2500 mAh akut. Tällöin akun kesto oli ollut 16 tuntia 49 minuuttia eli vähän jopa enemmän kuin mitä Garmin ilmoittaa. Tässä täytyy kuitenkin muistaa, että normaali kätköilykäyttö on hieman enemmän akkuja kuluttavaa, koska laitteen valikoissa navigoidaan ja kätköjä asetetaan kohteiksi, jne. Oma kokemukseni on, että täyteen ladatulla Garminin omalla akkupaketilla kätköilee hyvin 10 tuntia. Tämän jälkeen GPS näyttää vielä akkujen varauksen olevan “yksi palkki”, mitä se ikinä tarkoittaakaan. Pidempää yhtämittaista kätköilytestisessiota ei ole vielä ollut mahdollisuutta ottaa, mutta näyttäisi, että akku kestää normaalissa käytössä riittävän pitkään.

Kamera

Oregon 650 laitteessa on 8 megapikselin kamera, joka on varustettu salamavalolla. Salamavaloa voi käyttää myös taskulamppuna ja tuon toiminnon voi kätevästi asettaa vaikkapa toimintonäppäimeen, jolloin napin painalluksella saa taskulampun päälle tai pois päältä. Taskulamppu on tervetullut lisä, sillä monesti jos poikkeaa purkilla ex tempore -pohjalta, ei taskulamppua ole sattunut mukaan. Tällöin on kätevä, kun gepsistä sellainen löytyy valmiina. Kamera ja salamavalo ovat nähtävillä kuvassa 6. Kamera ja salamavalo ovat upotettu omaan syvennykseensä ja kuori suojaa niitä jonkin verran. Syvennys on kuitenkin riittävän kokoinen, jotta linssin saa tarvittaessa puhdistettua.

Kamera on laadultaan yllättävän hyvä. Ennakkoon ajattelin, ettei gepsin kamerasta välttämättä olisi edes puhelimen kameran korvaajaksi, mutta mitä vielä. Kuvat ovat hyvälaatuisia ja salaman ansiosta kameralla saa pimeässäkin käyttökelpoisia kuvia. Salama ei kuitenkaan kovin pitkälle kanna, mutta kätköpurkkien, bonuskoodien, matkaajien, yms kuvaamiseen kamera toimii hyvin myös pimeässä. Kätevästi kuvat myös näkyvät kartalla, jolloin on helppo tarkastella millä kätköllä kuvia on napsittu.

Päivänvalossa kuvanlaatu on myös hyvä, eikä juuri eroa muutaman vuoden takaisen iPhonen kamerasta. Kuvissa 8-10 on kuva samasta kohteesta. Kuva 8 on otettu Oregon 650 -laitteella, kuva 9 iPhone 4:llä ja kuva 10 Canonin Powershot -kameralla. (Klikkaamalla kuvaa saat sen isommaksi).

En ole mikään valokuvauksen asiantuntija, mutta mielestäni Oregon 650:llä otettu kuva on jopa hieman paremman näköinen kuin iPhonella otettu kuva, joskin suurta eroa kuvien välillä on vaikea havaita. iPhonen kuva on ehkä hieman suttuisempi, mikä voi johtua ihan kuvaajasta. Mutta joka tapauksessa kuvista käy selväksi, että kamera on varsin käyttökelpoinen. Kuvassa 11 on salamavalon avulla pimeässä metsässä otettu kuva kätköpurkista. Salamavalo on siis varsin käyttökelpoinen lähietäisyydeltä kuvaa ottaessa. Kuvan purkki ei muuten ole paras mahdollinen kätköpurkki.

Kuva 11 - Kätköpurkki pimeässä metsässä kuvattuna Oregon 650 kameralla käyttäen salamavaloa.

Kuva 11 – Kätköpurkki pimeässä metsässä kuvattuna Oregon 650 kameralla käyttäen salamavaloa.

Käyttö kätköilyssä

Oregon tukee GLONASS satelliitteja. Käyttäjälle tämä näkyy lähinnä nopeampana satelliittien löytämisaikana. GLONASS-tuen pitäisi myös auttaa säilyttämään GPS-signaali hankalissa olosuhteissa kuten jyrkän kanjonin pohjalla. Tätä ei kuitenkaan ole tullut sen tarkemmin testattua. Joidenkin lähteiden mukaan GLONASS -tuki parantaa myös tarkkuutta. Käytännössä en huomannut eroa tarkkuudessa kun GLONASS -tuki oli päällä tai pois. Tietysti tämä saattaa riippua hieman sijainnistakin missä GPS:ää käyttää.

Muutoin Oregon 650 on kyllä varmasti paras Garminin laite mitä olen käyttänyt kätköilyyn. Vihdoin eri valikoiden välillä navigointi on jouheaa ja ylimääräiset painallukset on minimoitu. Kuvassa 12 on gepsin päävalikko.

Päävalikko

Kuva 12 – Oregonin päävalikko

Päävalikossa näkyy kellonaika, päivämäärä, GPS-kuuluvuus, akun lataustilanne ja toimintopainikkeita. Vakiona painikkeita on neljä kappaletta, kuten kuvassa 12. Määrä voi kuitenkin lisätä aina 16 painikkeeseen asti. Tällöin painikkeet ovat luonnollisesti pienempiä. Taustalla näkyy taustakuva, jonka voi valita useista valmiista vaihtoehdoista. Myös oman taustakuvan asettaminen onnistuu. Lisäksi pyyhkäisyeleellä ylöspäin saa laajemman valikon tuotua esille (kuva 13).

Laajemmasta valikosta löytyy iso liuta toimintoja: asetukset, korkeuskäyrä, kamera, kohdepisteiden hallinta, jäljen hallinta, reittisuunnittelu, geokätköt, nykyinen jälki, aktiivinen reitti, Garmin GPS seikkailut, langaton jakaminen, profiilin muuttaminen, taskulamppu, pinta-alan laskeminen, kalenteri, kohdepisteen keskiarvoistaminen, taskulaskin, herätyskello, kalastuskalenteri, ajanottokello, ym. Toimintoja siis laitteessa riittää, enkä tässä arviossa syvenny niihin sen tarkemmin. Tarvittaessa voidaan myöhemmin palata joihinkin toimintoihin, esimerkiksi sijainnin keskiarvoistamiseen, koska se on hyvä apu kätköä piilotettaessa.

Valikko

Kuva 13 – Laajempi valikko aukeaa päävalikosta ylöspäin pyyhkäisemällä.

Kuten yllä olevasta toimintolistasta huomataan, ei GPS tue Wherigo-kasetteja, joten niiden pelaamiseen laite ei sovellu. Se ehkä onkin ainoa ominaisuus, jota jää hieman kaipaamaan.

Karttanäkymä (kuvat 14 ja 15) avautuu päävalikon kautta. Karttaa voi zoomata nipistys (pinch) eleellä tai sitten käyttämällä ruudulla näkyviä plus ja miinus -nappeja. Vasemman alakulman rasti -nappi vie takaisin valikkoon ja oikean alakulman menusta aukeaa valikko, josta voi säätää mm. kartan asetuksia. Kahta sormea kartalla kiertämällä voi karttaa pyöritellä. Testissä käytimme Garminille sovitettua MTK suomi karttaa. Kartalla on melko paljon symboleita ja merkkejä, mutta kartan zoomailu ja pyörittely ei aiheuta kuin pieniä miettimistaukoja. Varmasti jokin yksinkertaisempi kartta toimisi vieläkin joutuisammin. Mutta verrattuna GPSMAP 62 ja etenkin vanhempiin Colorado ja Oregon laitteisiin, on kartan pyörittely todella ripeää. Vanhemmissa laitteissa minua on ärsyttänyt suunnattomasti kartan hitaus. Nyt kartan nopeus on ihan siedettävällä tasolla.

 

Kartta kaukaa

Kuva 14 – Karttanäkymä kauemmas zoomattuna.

Kartta läheltä

Kuva 15 – Karttanäkymä lähemmäksi zoomattuna. Käyttäjän sijainti näkyy sinisenä nuolena ja reitti turkoosina viivana (värin voi valita itse). Suuntaa kätkölle näyttää magentan värinen viiva.

Kuvassa 15 ollaan valittu kohteeksi geokätkö ja tällöin ruudulle ilmestyy “Geocache dashboard”, eli ruutu, josta näkee kätkön tiedot. Kätevästi ruudusta näkee suoraan kätkön vaikeus- ja maastoluokitukset sekä koon, eikä näitä tarvitse aina erikseen tarkastaa kätkökuvauksen puolelta. Lisäksi ruudussa näkyy kompassi ja etäisyys kätkölle.Mikäli käyttäjällä ei ole kohdetta valittuna näytetään inforuudussa lähimmän kätkön tiedot.

Kartalle jää myös jälki siitä missä käyttäjä on käynyt. Tämän voi tietenkin halutessaan kytkeä pois päältä, mutta itse olen havainnut, että se auttaa hahmottamaan kulkusuuntaa metsässä. Jäljen väriä voi säätää asetuksista, jotta voi valita tarpeeksi kartasta erottuvan värin.

Kätkötietoja esittävää ruutua painamalla pääsee kätkövalikkoon käsiksi (kuva 18). Kätkövalikosta voi navigoida eteenpäin kätkökuvaukseen (kuva 16). Mikäli kohdekätköä ei ole valittu vie tietoruudun painaminen kätköt listaavaan näkymään (kuva 17). Kätkökuvauksen näyttö toimii kuten muissakin Garmineissa ja näyttää kätkön perustiedot sekä kuvauksen. Kuvauksessa mahdollisesti olevia kuvia gepsi ei näytä. Attribuutit saa kätkötietojen mukana ladattua gepsiin kuten Kuvassa 16 nähdään.

Kuva 16 - Kätkölistaus

Kuva 16 – Kätkölistaus

Kätkölista

Kuva 17 – Listassa näkee GPS:ään ladatut kätköt.

Sen sijaan tärkeä ominaisuus, johon oli GPSMAP 62:ssa tottunut, eli waypointtien näyttö kätkökuvauksessa tuntuisi Oregon 650:stä puuttuvan. Toki waypointit (parkkipaikat, polun alut, tms) voi ladata erillisenä GPX -tiedostona, mutta GPSMAP osasi näyttää waypoint tiedot osana kätkökuvausta, jolloin parkkipaikan sijainnin (tai edes sellaisen olemassa olon) saattoi helposti tarkastaa.

Kätkölistauksesta (kuva 17) kätköjä voi myös hakea kätevästi hakusanalla tai sitten luomalla erillisen suodattimen, jolloin vain suodattimen ehdot täyttävät kätköt näytetään kartalla. Aluksi hieman ihmetyttikin, kun löydetyt kätköt katosivat kartalta kokonaan, mutta kyse oli siitä, että vakiona käytössä on sellainen suodatin, ettei löydettyjä kätköjä näytetä kartalla.

Kätkövalikko

Kuva 18 – Kätkövalikko

Kätkövalikosta pääsee navigoimaan jo edellä mainittuun kätkökuvaukseen (kuva 16). Lisäksi kätkövalikosta pääsee katsomaan kätkölle tehtyjä viimeisimpiä loggauksia, vihjettä tai kätkön koordinaatteja. Myös Chirpin voi aktivoida kätevästi kätkövalikosta. Tämä onkin hyvä uudistus, sillä aiemmissa käyttämissäni Garminin laitteissa Chirpin aktivointi oli turhan vaikeaa monen valikon takaa. Mikäli suorittaa multikätköä, on koordinaatti-nappi kätevä. Tämän kautta pääsee muuttamaan kätkön sijaintia ja kätkö siirtyy kartalla annettuun uuteen sijaintiin. Loggaus -painikkeesta pääsee merkkaamaan kätkön löydetyksi (kuva 19). Löytö, DNF tai muu merkintä tallentuu GPS:n geocache_visits.txt tiedostoon, josta muistiinpanot (engl. field notes) voi ladata geocaching.comiin suoraan loggausta helpottamaan.

Logmenu

Kuva 19 – Kätkön voi merkitä laitteella löydetyksi, jne. Nämä merkinnät voi myöhemmin ladata Geocaching.comiin field noteina.

Kätköjä laitteeseen mahtuu rajaton määrä, joskin testijakson aikana gepsiin ladattiin maksimissaan tuhat kätköä. Tuhannella kätköllä GPS toimi hyvin ja on syytä olettaa, että suuremmallakin määrällä laite toimii hyvin, joskin jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, käynnistysaika pitenee. Käytännössä kätkömäärää rajoittanee kuitenkin järjestelmän bittisyys ja todennäköisesti maksimimäärä on neljä miljoonaa kätköä. Kenelläkään ei kuitenkaan varmasti ole tarvetta (tai edes mahdollisuutta) ladata tuommoista määrää kätköjä laitteeseen kerralla.

Laite toimii geokätköilyssä erittäin hyvin ja onkin paras Garminin laite tähän mennessä mitä itse on tullut kokeiltua. Garminilta on myös uudempi Android -pohjainen Monterra -laite saatavilla, mutta tuota ei ole tullut vielä kokeiltua pidemmässä kätköilyrupeamassa.

Muuta

Oregon 650 GPS:ään voi liittää ANT-antureita. Tällä tavoin sykemittarin, pyörän poljinnopeustunnistimen tai lämpötila-anturin voi liittää gepsiin. Koska nämä eivät liity varsinaisesti geokätköilyyn, niin näitä ei tässä arviossa ole sen tarkemmin lähdetty testaamaan.

Eräs huomion arvoinen seikka on se, että laitteen uusimmat ohjelmistoversiot ovat olleet huomattavan heikkolaatuisia. Alun perin testijaksolla käytössäni oli ohjelmiston versio 3.3, joka toimi hyvin. Päivitettyäni 3.6 versioon havaitsin suuria epävakausongelmia laitteessa. Välillä laite sammuu tai jää jumiin niin että kuva palaa ruutuun ja näkyy siinä vielä pattereiden poistamisen jälkeenkin. Patterit uudelleen laitteeseen asettamalla se herää kuitenkin henkiin. Lisäksi versiossa 3.6 kätkön koordinaattien muuttaminen usein aiheuttaa laitteen sammumisen (eli ohjelma kaatuu). Myös geokätköilyssä tärkeä “geocache dashboard” eli kätkön tietoikkuna tuppaa katoamaan ruudulta. Kun dashboard katoaa ja navigoi asetuksiin, niin siellä näkyy, ettei yhtään tietokenttää olisi ruudulle valittu. Kun dashboardin valitsee uudelleen se näkyy oikein, kunnes sitten taas jossain vaiheessa saattaa kadota yllättäen. Versio 3.7 oli niin epävakaa, että se saattoi jumittaa koko laitteen ja se vedettiinkin pois jakelusta. Versio 3.8 ilmeisesti on edeltäjäänsä vakaampi, mutta edelleen lähes käyttökelvoton. On ihmeellistä miten Garminin laadunvalvonta pettää näin pahasti. Toivottavasti saamme pikaisesti vakaan ja toimivan ohjelmistoversion. Ohjelmiston ongelmia on listattu tarkemmin esim. täällä.

Mitä eroa 600 ja 650 laitteilla? Entä 650t?

Oregon -sarjan laitteiden erot ovat melko pieniä. 600 ja 650 mallit ovat saman kokoisia ja painoisia. Oregon 600 -laitteen mukana ei tule Garminin akkupakettia, kuten 650 ja 650t laitteiden mukana. Sisäisen muistin koossa on laitteiden välillä myös eroa. Oregon 600 -laitteessa muistia on 1.5 gt, kun 650:ssä sitä on 3.5 gt ja 650t:ssä 4.4. gt. Suurin ero 600 ja 650 -mallien välillä on kamera. 600:sta kamera puuttuu ja siten myös taskulamppu. 650 ja 650t mallien erohan on maailman laajuinen topo-kartta, joka tulee t-mallin mukana. Tuo mukana tuleva kartta on osoittautunut varsin hyväksi ulkomailla kätköillessä ja useasti on ihan riittävä ainoaksi kartaksi mukaan matkalle. Kotimaastahan on hyvät topo-kartat saatavilla nykyisin muutenkin ilmaiseksi. Varsinaisesta topo-kartasta ei kuitenkaan voi puhua 650t mallin mukana tulevien karttojen yhteydessä, sillä pinnan muotoja kartalle on merkitty aika huonosti. Mutta kadut ja polut kartalta näkee varsin hyvin.

Toki myös laitteiden hinnat erovat. Garmin 600 -laitteen hinta on Garminin sivulla 399 euroa kun taas 650:n 479 euroa. 650t taas maksaa 549 eur. Mikäli siis kokee, että kamerasta voisi olla hyötyä gepsissä, niin valinta kallistuu 650-sarjaan ja jos taas kameralla ei ole merkitystä 600 -malli on hyvä valinta. Vaikka 600-mallissa on sisäistä muistia vähemmän voi sen kuitenkin kompensoida käyttämällä isompaa mikroSD -korttia. Se onko kamera 80 euron arvoinen jää jokaisen itse päätettäväksi. 650 ja 650t mallin välillä valinta puolestaan tulee siitä haluaako maksaa 70 euroa maailman kartoista vai ei. Kotimaahan ja miksei ulkomaillekin karttoja saa ilmaiseksi (esim. täältä ulkomaille), mutta niissä on aina oma lataamisen ja asentamisen vaivansa. Toisaalta kamerattoman 600 mallin ja 650t mallin hintaero onkin jo aika kova 150 euroa.

Yhteenveto – lyhyesti

Oregon 650 on mitä mainioin ja käyttökelpoisin laite geokätköilyyn. Pientä harmia aiheuttavat ohjelmiston epävakaisuus ja wherigo-kätköjen tuen puuttuminen. Lisäksi näyttö voisi olla hieman isompi. Nämä puutteet verottivatkin puolikkaan gepsin viidestä. Laite on hyvä valinta harrastuksen tosissaan ottavalle kätköilijälle.

4.5gps5sta

7 thoughts on “Testissä: Garmin Oregon 650”

  1. Ohjelmistoversio 3.8 tuntuisi melko vakaalta ja suurimmat ongelmat kuten Dashboardin katoaminen yhtenään ruudulta tuntuisi olevan poissa. PIdemmällä testirupeamalla selviää onko uusia bugeja ilmaantunut.

  2. 2008 hankitusta Colorado 300:sta alkaa rokkipyörä irtoilla ja usb-liitin lakkoilla. Taitaa olla aika päästää raato eläkkeelle ja hankkia uusi gepsi.
    Tässäpä yksi mainio kandidaatti varsinkin jos isoimmat softabugit on saatu jo taklattua. Oikeastaan vain wherigo playerin puuttuminen on miinus, mutta sen voinee korvata.

  3. Uuden Oregon 600 laitteen avasin paketista ja harmaita hiuksia alkoi heti aiheuttamaan se, kun laite ei ladannut omia Vartan NiMH akkuja. Juju oli tuo mainittu musta nappi paristokotelossa, kiitos tästä tiedosta. Pakkauksesta leikkasin pienen suikaleen “kovaa” muovia ja laitoin napin päälle ja akut perässä, niin johan alkoi ainakin lataamaan. Eli muovisuikale on paristokotelon levyinen, jotta paikoillaan olevat akut painavat napin pohjaan. Eli tämä ensimmäinen viritys tehty ilman teippiä ja liimaa. Saas nähdä pysyykö paikoillaan vai pitääkö tehdä kehitysversio 2.0. No syyhän tähän kikkailuun tietysti on saada isompikapasiteettinen “akku” halvemmalla, kuin ostamalla Garminin virallinen akkupaketti.

  4. Pingback: Garmin Oregon 650 – Katsaus 5 kk myöhemmin | 61° 23° Tampere

  5. Pingback: Testissä: Garmin eTrex 30x | 61° 23° Tampere

  6. Riippuu kartasta osaako tuo reitittää vai ei. Mutta laitteessa on tämä ominaisuus kyllä. Monet käyttävät laitetta siten, että laitteeseen on ladattu sekä MTK suomi kartta, että OpenStreetMap kartta, jolloin laite osaa reitittää vaikka maastokartta olisikin näkyvissä. Ja kuten mainitsit laitteessa on eri tilat autolla/pyörällä/kävellen/jne reititystä varten.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.