Vuosi 2025 on Suomessa Block partyjen. Ensimmäistä niistä vietettiin toukokuun 17. päivä 2025 Tampereella Sorsapuistossa, kun Tampere Urban Block Party rokkasi poutaisena lauantaina. Mukana menossa olimme toki mekin, koska olimme mukana järjestämässä tapahtumaa. Niinpä tässä “matkaraportti” tapahtumasta. Matkaraportti lainausmerkeissä, koska olemme ehkä hieman puolueellisia tässä asiassa eikä tarvinnut edes varsinaisesti matkustaa.
Manserock on poikaa
Tapahtuma keskittyi yli 10 vuoden tauon jälkeen musiikin ympärille, muuta perinteistä megaohjelmaa unohtamatta. Suomen ensimmäinen megatapahtuma järjestettiin vuonna 2011 Tampereella ja tapahtumassa oli mukana useampi bändi. Turun megassa 2012 oli esiintymässä juuri Idolsin kärjessä keikkunut Koop Arponen. Näistä jälkimmäinen taisi traumatisoida suomalaiset geokätköilijät pitkäksi aikaa ja suurtapahtumissa ei sen koommin ole bändejä näkynyt. Koop Arposesta voi toki olla varmasti montaa mieltä, mutta asia ei liity häneen. Vaan siihen, että geokätköilijät jaksoivat juuri ja juuri katsoa osan Koop Arposen ensimmäisestä setistä ja katosivat kätköille ja toista esitystä seurasi vain kourallinen megavieraita. Se oli aika noloa sillä hetkellä nosteessa olevaa esiintyjää kohtaan. Sen jälkeen ei megatapahtumissa ole musiikkia nähty – ennen kuin nyt Tampere Urban Block Partyssa.
Tapahtuma viikonloppu pyörähti käyntiin perinteisellä Meet&Greet -tapahtumalla perjantai-iltana. Tapahtuman paikka ei ehkä ollut mitä parhain valinta, koska se oli huoltoasemalla 5 kilometriä kaupungin keskustasta sivuun ja moni tuntui saapuvan junalla tapahtumaan, joten bussiyhteys tai polkupyörä oli ainoa tapa päästä paikalle julkisilla saapuneille. Autoilijoille paikalla oli työmaa tuottamassa harmia ja pysäköintiin kulkeminen tien toiselle puolelle oli vähän ongelmallista. Mutta melko hyvin näistäkin haasteista selvittiin ja liikennekaaosta ei päässyt syntymään.
Sorsapuisto on puistoalue Tampereen keskustan tuntumassa, joka oli mitä mainioin paikka järjestää Block Party. Ilmaista pysäköintiä ei kaupungin keskustasta löydy, mutta tästä ei kukaan tuntunut olevan harmissaan, kun asiasta oli etukäteen selkeästi viestitty. Maksullista pysäköintitilaa löytyi tapahtuma-alueen läheltä ja lisää hieman kauempaa.
Labeja oli tapahtuma-alueella 5 sarjaa. Yksi oli toiminnallisiin labeihin, yksi sponsoreille ja muille yhteistyötahoille (kiitos vaan 6123tampere.com labista!). Yksi Adventure Lab sisälsi GIFF-elokuvista tutun Braija-hahmon seikkailuja. Braija-labi jää myös tapahtuman jälkeen etsittäväksi ilahduttamaan Tampereella vierailevia kätköilijöitä. Kaksi labeista oli varattu illan bändeille ja heidän esitysten aikana selvisi näiden kahden labien koodisanat hiljalleen. Ratkaisu oli mainio ja piti porukan kuuntelemassa bändejä, vaikka tuntui, että väki viihtyi muutenkin kuuntelemassa bändejä loppuun asti. Näin vihdoin ehkä voidaan karistaa Turun traumat ja todeta, että geokätköilyn suurtapahtumassa Suomessa voi onnistuneesti olla musiikkia.
Toiminnalliset labit olivat hienoja ja useampi kävijä kehui, että olivat parempia kuin esim. Prahan gigassa oli ollut toukokuun alussa. Kieltämättä osa labeista oli todella näyttäviä ja vaikutti siltä, että suureen osaan labeista oli käytetty paljon aikaa rakentamiseen. Jonoja syntyi maltillisesti ja jokaiselta pisteeltä löytyi ohituskaista kiireisille, jotka haluavat vain nopeasti ratkaisun. Tosin kuulin myös, että koodisanat välillä näkyivät, vaikkei tahtonut, jos sattui katsomaan puukolmion sisään väärästä kulmasta.
Perehdytään vielä tarkemmin toiminnallisiin labeihin.
Tirpulan Pirpulan Tripletti
Tullessamme tälle labille pari kätköilijää oli jo työn touhussa. Tarkoitus oli kallistella pelilautaa siten, että kuula seuraa polkua pitkin maaliin. Pelinhoitaja auttoi kivasti nuoria pelaajia nostamalla kuulan aina siihen kohtaan, josta se oli tippunut radalta. Matkalla oli kuitenkin paljon vaarallisia vesialueita ja jopa kolme kätköä löydettäväksi, tripletti tietenkin. Kun kuula pääsi kätkölle, syttyi peliin valoja tai musiikki lähti soimaan. Matkalla oli myös avautuva puomi. Tietysti myös maaliin päästessä ilmoille kajahti musiikkia ja labin koodisana paljastui.
Lauta oli teknisesti ja visuaalisesti hienosti toteutettu. Siksipä vaikka tiimimme nuori kätköilijä sai vaaditun koodisanan selville jo edellisen suorituksen perusteella, piti hänen itsekin päästä kokeilemaan. Bändien ja labien pitäjien kerätessä jo tavaroitaan, hän kirmasi vielä revanssille.
Logo palasina
Paikalle päästessämme palapeli oli jo melko valmis. Autoimme viimeisten palojen kanssa. Kyseessä oli iso vanerinen nuppipalapeli, jossa oli tapahtuman logo. Ratkaiseminen jäi tiimin aikuisjäsenelle eli palapeli ei ollut liian helppo. Tätä labia ei sadekaan olisi haitannut, kun päälle oli viritelty katos.
Näsinneula
Tulostettu Näsinneula oli mahtava ilmestys. Se kohosi korkeana nurmikon keskellä ja sen huipulla vilkkui välillä erivärisiä valoja. Perusteellisia ohjeita vilkaisemalla päädyimme siihen, että morse-koodia tulisi osata. Kaiken hulinan ja ihmisten pyörimisen keskellä tuntui vaikealta keskittyä morse-aakkosiin, mutta kun otimme käyttöön jonkun ääneen lausuman idean huipun videoimisesta, alkoi arvoitus ratkeamaan.
Ensin piti morsettaa Näsinneulalle sana “Tampere” käyttäen erillistä nappia. Tähän oli onneksi tehty helpotus ja koodit sai valmiiksi kirjoitettuna käsiin. Huipulla vilkkui vihreä, kun koodi meni oikein. Punaista näkyi, jos koodiin tuli virhe. Moni paineli liian nopeasti tai hitaasti, mutta meiltä morsettaminen kävi onneksi sattumalta sopivassa tahdissa ja niin Näsinneula morsetti meille labin koodisanan. Vastaus vilkkui valkoisena ja se piti sitten vielä tulkita. Lab-pisteellä oli hyvät opasteet ja muuntaminen onnistui nopeasti.
Oli mukava saada varsinkin mysteerikätköilijälle tuttua, mutta haastavaa tekemistä. Upea Näsinneula motivoi jumppailemaan aivosolujaan ja tekniikka toimi hyvin.
Muusikkoainesta?
Tällä lab-kätköllä harjoiteltiin korvakuuloa. Kätköilijä pääsi soittamaan ksylofonilla numeroin merkittyjä laattoja annetussa järjestyksessä. Korviin kantautui tuttu melodia, joka piti osata soittaa loppuun. Sarjasta puuttui neljä numeroa, jotka olivat labin koodi. Koodin sai tarkistaa vielä avaamalla sillä numerolukon, jonka takana oli kätköpurkki.
Iloinen pimputus antoi tunnelmaa lab-kentälle. Sävelmä oli tuttu ja tehtävän osasivat ratkaista myös meidän nuoret kätköilijät.
Ankkalampi
Ankkalammella ongittiin kahluualtaasta ankkoja haavilla. Ainakin parin ankan pohjasta löytyi koodisana. Pisteelle sattui meidän kanssa muitakin lapsia ja siinä sitten kauhottiin ankkoja eri tyyleillä, kunnes kaksi koodiankkaa löytyikin samaan aikaan. Vauhti oli hurja, onneksi kukaan ei kastunut.
Sorsapillit
Soittelimme sorsapillejä jonkin aikaa. Tehtävänä oli tunnistaa minkä bändin biisejä pillit soittivat. Potpurin bändin biiseistä sai esiin ihan vain painamalla toista erityisistä koskettimista. Lapset tykkäsivät soittaa pillejä ja isompi tunnistikin bändin eräästä biisistä, joka tultaisiin kuulemaan vielä myöhemmin livenä. Ohi kulkenut ulkomainen kätköilijä ei kyllä tainnut bändiä tunnistaa. Sorsapilli oli koristelu hienosti tapahtuman tyyliin sopivasti.
Maamme
Tällä lab-pisteellä piti vääntää nupit kaakkoon. Joku oli tosin jo vääntänytkin niin, että kätkö oli rikki. Koodisana kuitenkin saatiin ja ihastelimme upeaa sähkökitaraa. Eskari-ikäinen kätköilijä etsi kitarasta innoissaan Tamperetta.
Popedaaaa….
Tällä pisteellä tutustuimme Popedan kappaleisiin. Niitä oli kirjoitettu polttamalla molemmille puolille suureen puiseen “vinyylilevyyn”, jonka sai kotelosta ulos kallistamalla. Levystä piti etsiä yksi kappale, joka oli kirjoitettu useaan kertaan. Valitettavasti näimme oikean vastauksen, kun toinen porukka käytti ohituskaistaa ja katsoi vastauksen tekemättä tehtävää. Ohittajat taisivat luulla, että piti tietää miltä levyltä eri kappaleet olivat. Meidän tiimin lapset halusivat kuitenkin vielä etsiä oikean biisin levyltä.
Euroviisumuistot
Tällä labilla alkoi päässä soida Vesalan kappale Ruotsin euroviisut ja labin aihe sopi viisufinaalipäivään hyvin. Tarkoitus oli yhdistää kuvat euroviisuesityksistä oikeisiin lippuihin. En tiedä olisiko meillä viisutietous riittänyt, mutta onneksi joku sai juuri liput järjestykseen. Meille riitti tehtäväksi eskari-ikäiselle lukea kirjaimet lippujen varsista. Finland: Douce points!
Ikoninen
Tässä Adventure Labin lokaatiossa oli härveli, josta piti löytää kätköikoniparit painamalla nappeja laitteessa. Yhteensä pareja oli 16 kappaletta ja kun kaikki oli löytynyt, niin härveli paljasti koodisanan, jolla labin sai kirjattua löydetyksi.
Tämä oli siis meidän tekemä labi ja valmistui vasta viime metreillä ennen tapahtumaa. Kiitos joustosta tapahtuman labivastaaville, että pääsin vielä viime metreillä mukaan tällä tekeleellä. Voidaan palata myöhemmin blogissa siihen, miten härveli on rakennettu ja millainen seikkailu tämän rakentaminen olikaan. Härveli toimi hyvin tapahtuman ajan muuten, mutta näytöt olivat ulkoilmassa hieman turhan himmeät. Pitääpä pitää tämä mielessä ensi kerralle.
Ohjelma
Tapahtuman ohjelmalavana toimi yli 13 metrinen rekan lava. Järjestäjät olivat päättäneet ottaa kaiken irti lavasta ja ohjelmaa oli lähes tauotta tapahtuman alusta klo 12:sta aina ilta kahdeksaan asti. Tapahtuman avasi Tampereen apulaispormestari Ilkka “Fundamental” Porttikivi. Hänen jälkeensä tervetulleiksi porukan toivotti HQ:n lackey lolosmitty.
Kun Signal oli tanssinut, niin oli aika siirtyä haastatteluiden pariin. Aluksi haastateltiin vvv:tä, joka kertoi drone-mysteereistään, joita on kertynyt jo yli kaksikymmentä. Ja lisää on kuulemma luvassa – mahdollisesti vielä tämän vuoden puolella.
Drone-juttujen jälkeen oli vuorossa kätkötarkastajien haastattelu tai oikeastaan ennakkoon esitettyihin kysymyksiin vastaamista. Kysymyksiin oli vastaamassa uusimmat kätkötarkastajat eli Circine, Descarted ja LemmusLemmusFIN. Kuulimme, että kätkötarkastajat kaikesta huolimatta haluavat julkaista kätköjä ja auttaa piilottajia saamaan kätkönsä julki. Lisäksi käsiteltiin paljon puhuttanutta Väyläviraston kieltoa piilottaa kätköjä tiealueelle sekä kätkökuvausten kaupallisuutta. Ja paljon muuta. Circinelle oli erityisesti osoitettu seuraava tiukka kysymys, jonka vastauksen saamme kun Circinelle tällainen kätkö tulee tarkastettavaksi:
Entä hylätty liikenneinfra? Erityisesti Circinelle kohdistettu kysymys: jos paikalla on esim. bussipysäkki, ja siinä on joskus ollut bussipysäkin kyltti mutta bussi ei kulje enää ja kylttikin on viety pois, mutta tolppa on paikallaan. Lasketaanko tämä edelleen bussipysäkiksi vai voiko tähän piilottaa kätkön?
Kätkötarkastajien jälkeen oli Atapleyn vuoro kertoa virtuaalitodellisuuden hyödyistä. Tämä meni itseltäni ohitse, joten tarkemmin en osaa kertoa puheenvuoron sisällöstä. Atapleyn jälkeen oli vuorossa Travel Bugsies -bändin haastattelu.
Tämän jälkeen vuorossa oli kätköilykonkarien haastattelu, kun lavalle nousivat Copohontas, Pyyvama ja Salaneuvos. Konkarit muistelivat miten kätköily on vuosien saatossa muuttunut. Salaneuvoksen mukaan aiemmin kätköily oli rennompaa ja mailaa puristettiin vähemmän, kun ei ollut tilastoja. Tavoite oli löytää kätkö, ei täyttää tilasto. Myös asiaankuuluvasti muisteltiin GPS:n tarkkuuden heikkoutta ja sitä kuinka satelliitit saattoivat kadota yhtäkkiä ja paikannus sitä myöten myös. Sekä miten kätkökuvauksia ja karttoja tulostettiin mukaan kätköilyreissuille. Myös konkareille oli pieni jäynä ujutettu kysymyksiin mukaan. Salaneuvos hienosti osasi vastata kysymykseen, mutta jokainen voi miettiä mitä itse vastaisi jos kysyttäisiin seuraavaa:
Huomioiden geokätköilyn esoteerinen syntyvaihe, joka nivoutuu vuosituhannen taitteen jälkeiseen GPS:n selektiivisen saatavuuden deaktivoimiseen (Selective Availability), kuinka arvioisit seuraavan väitteen paikkansapitävyyttä historiallis-teknologisessa kontekstissa:
“Ensimmäisten kätköjen attribuutiot — kuten niiden koordinaattien kartografinen tarkkuus, säilytysratkaisujen konstruktiivinen resilienssi sekä metatietojen julkaisuteknologinen formaatti — olivat johdonmukaisesti alisteisia aikakauden satelliittinavigointijärjestelmien syklisille epätarkkuuksille ja toisaalta epäformaalien kätköyhteisöjen emergenteille normatiivisille käytänteille.”
Voisitko argumentoida väitteen puolesta tai sitä vastaan viitaten esimerkiksi Oregonin ensimmäisen kätkön (GC1FD) metadata-analyysiin, varhaisimpiin verkkoforumeilla käytyihin keskusteluihin tai tuon ajan laitearkkitehtuuriin liittyviin kätkökohtaamisiin?
Kuten tarkastaja Circinelle että Salaneuvokselle esitetyistä kysymyksistä voi päätellä, ei järjestäjiltä myöskään puutu huumorintajua.
Konkareiden jälkeen oli vielä Signalin vuoro tanssia ennen pientä teknistä taukoa ja bändien soundcheckiä. Tämän jälkeen lavan lämmitteli Ghost Frequencies. Mukavasti porukkaa kuunteli lämppäribändiäkin ja omasta puolesta voin kertoa, että mukava oli soittaa. Kivasti ihmiset lauloivat ja eläytyivät mukana. Voit kuunnella keikan tallenteen alta.
Ghost Frequenciesin keikalla kuultiin seuraavat kappaleet:
- Foo Fighters – Learn to fly
- CMX – Kivinen kirja
- Apulanta – Ei yhtään todistajaa
- Green Day – Wake me up when September ends
- Foo Fighters – The pretender
- Green Day – Basket case
- Popeda – Pitkä Kuuma Kesä
Bingoarvontojen jälkeen oli vuorossa päivän pääesiintyjä Travel Bugsies. Viimeksi näin heidät Seattlessa geokätköilyn 20 (vai 22?) -vuotisjuhlilla. He aloittivat ensin Steve Weeksin johdolla ja soittivat Travel Bugsin kätköilyaiheisia kappaleita, jonka jälkeen siirtyivät Bugsy Travels & The Ammoboxesin tuotannon kimppuun. Jälkimmäinen bändi on sovittanut tuttuja ikonisia kappaleita uudelleen kätköilyaiheisiksi. Englanninkielisten sanojen tulkintaa helpottamaan oli lavan reunalla näyttö, jossa näkyivät biisien sanat ja aina välissä vilahtivat labin koodisanat. Labien säästäminen bändien keikoille oli toimiva idea, joka piti jengin paikalla. Tosin vaikutti siltä, että ilman labejakin porukka olisi bändejä jäänyt kuuntelemaan.
Maistiaisen keikasta voit kuunnella videolta alta. Voit myös ladata heidän levynsä ilmaiseksi täältä.
Kokonaisuudessaan Travel Bugsiesin keikka kesti 1h 45 minuuttia. Ilahduttavasti yleisö oli paikalla loppuun asti. Kun viimeiset soinnut vaikenivat oli vielä kiitosten aika ja sen jälkeen tapahtuma päättyi ja ihmiset hajaantuivat kuka kätköille ja kuka jännittämään Euroviisujen tulosta.
Tapahtumassa oli tarjolla ohjelmaa myös lapsille. Lapset pääsivät omalle bingoradalleen kerämään leimoja passiin. Helsingin ladun teltalla sai heittää hernepussia, puljata filmipurkkeja, tunnistaa eläimiä ja leikkiä ankkojen kanssa. Täydellä passilla sai lunastaa herkkupussukan, jossa oli karkkia ja hedelmä. Hedelmä oli yllättävästi meidän lasten mieleen ja niistä nautittiin pitkään. Lakut toki olivat myös mieluisia. Paljon tekemistä ja tutkittavaa lapsille oli tietenkin myös labeilla ja kojuilla. Virtuaalilaseilla pääsi Särkänniemeenkin. Myös muita kohteita oli pitkä lista tarjolla. Keskustelut rekan lavalla lapset kokivat tylsiksi. Onneksi miljöö oli hieno ja puistossa riitti nurmea juoksuleikkeihinkin haastattelujen ajaksi.
Kaikenikäisiä Block Party -vieraita ilahdutti jälleen tuttu bingoruudukon kerääminen. Meidän minikätköilijä KisuKamun 92 löytöä olivat kovaa valuuttaa, kun piti etsiä kätköilijä, jolla on alle 100 löytöä. Paikalla oli myös ruokamyyjä, lakumyyjä, Kiven Alla -kauppa, OAC -kiipeilyvälinemyyjä sekä Pietarsaaren kaupunki markkinoimassa tulevaa Block Partya siellä.
Tapahtumaan ei ollut suunniteltu useissa suurtapahtumissa nähtyjä tapahtuma-alueen ulkopuolisia juttuja, kuten veneretkiä, maastopyöräilyä tai kiipeilykurssia. Täällä keskityttiin nauttimaan tapahtumasta ja joku vertasikin tapahtumaa geokätköilyfestareihin, jota se toden totta olikin!
Tampere Urban Block Party
Sorsapuisto toimi tapahtumapaikkana todella hyvin. Vaikka pysäköinti lähistöllä on maksullista ei korviini tällä kertaa kantautunut nurinaa edes siitä. Ruuhkia ei päässyt syntymään ja toisaalta väki oli kuitenkin riittävän pienellä alueella, että suurtapahtuman tunnelma muodostui. Jonoja oli kohtuudella, eivätkä ne ehtineet tuskastuttaa. Moni varmasti poikkesi välillä jossain syömässä jos ei tapahtuma-alueen ruoat miellyttänyt ja palasi tapahtumaan takaisin. Monet myös kertoivat, että piti vain pistäytyä paikalla, mutta koska ohjelmaa oli runsaasti ja tunnelma hyvä, viihtyivät he lähes koko tapahtuman ajan alueella. Moni ohikulkijakin tuli katselemaan millaiset bileet kätköilijoillä on. Tunnelma oli oikein osuvasti korttelijuhlamainen ja miljöö oli keväisen kaunis.
Tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut ja logeista koottu tiivistelmä vieraiden kommenteista kyllä tukee ajatustani:
“Loistava meininki! Tällaisesta tapahtumasta jää hyvä mieli pitkäksi aikaa.”
“Oli kuin geokätköilyn festarit – upea tunnelma ja hyvä energia!”
“Aivan mahtava fiilis koko päivän ajan! Niin paljon porukkaa ja tuttujakin näkyi – kiitos järjestäjille tästä elämyksestä!”
Ohjelma ja esiintyjät
“Ghost Frequenciesin keikka oli päivän kohokohta – unohtumaton tunnelma!”
“Travel Bugsies kuulosti hyvältä, vaikka ääni ei kantanut koko alueelle asti “
“Lapsille ja aikuisille löytyi tekemistä – LABit, musiikki ja ruokakojut täydensivät kokemuksen.”
Kansainväliset osallistujat
“Mycket trevligt event… kände mig eftertraktad som Svensk “
“Thank you for organizing this amazing event – worth the trip to Finland!”
“What a great event! Perfect weather, awesome hosts, and lovely community.”
Geokätköilyaktiviteetit
“LAB-kätköt ja Bingot olivat hauska lisä – sai kierrellä ja kohdata muita.”
“Tämä tapahtuma oli enemmän kuin loggaus – se oli kokemus!”
Matka ja sitoutuminen
“Ajomatka Uumajasta kannatti – yksi parhaista geotapahtumista koskaan!”
“Nukuin autossa ja heräsin innolla tähän – kiitos upeasta kokemuksesta.”
Tapahtuman sydämenä oli vanerinen logikirja, johon sai kirjoittaa nimimerkkinsä. Hienosti se täyttyikin. Tapahtumaan on tätä kirjoitettaessa tullut 1112 attended loggausta ja vielä varmasti lisää tulee. Tapahtumasta ei ehkä tule UrbanHEL tapahtumaa isompi, mutta mahtava määrä osallistujia tapahtumassakuitenkin oli.
Seuraavaa Block Partya ei tarvitse kauan odotella, sillä se pärähtää käyntiin 7.6. 2025 Yyterissä. Palataan sen ennakkotunnelmiin piakkoin.