Geojaanipäev – matkaraportti Viron megasta

  • by

IMG_6406

Kurvasimme lauantaiaamusta geobiilimme Eckerö Linen laivaan ja pian olimme Tallinnan satamassa valmiina ajamaan kohti Geojaanipäev -megaa. Ajatuksena oli hakea kuitenkin ennen sitä lähellä olevat Poker Run -kätköt ennen Megaan suuntaamista, mutta heti ensimmäisen jälkeen oli selvää, että parempi jättää Poker Run väliin ja suunnata suoraan kohti megaa, jos siitä aikoo nauttia, sillä Poker Runiin kuluisi useampi tunti.

Onko Signaalia?

Tuota pikaa olimmekin Vanamõisa Vabaõhukeskuksella parkissa. Parkkipaikalla ei ollut ruuhkaa ja alue vaikutti melko rauhalliselta. Vähän ihmetytti missä kaikki ovat. Onhan tämä nyt kuitenkin mega lopulta? Väkeä kuitenkin vaelsi paahtavassa auringonpaisteessa kohti tapahtuma-aluetta tasaisena virtana.

Törmäsimme tuttuihin lähistöllä olleella tradilla ja siihen olikin kertynyt toistakymmentä henkeä ihmettelemään miten tradi ratkaistaan. Selkeästi kyseessä oli field puzzle-mysteeri, joka oli luokiteltu vähän väärin tradiksi. Nuorin tiimin jäsen ehti syödä lounaan ennen kuin tämän tradin logivihko oli käsillä ja nimi logissa. Samalla paikalle tuli Signal – sammakko, jota jäsen K pääsi ihmettelemään. Lyhyen vilkuttelusession ja valokuvauksen jälkeen K sai Signalilta I met signal – matkaajan. Aika hieno ele.

Geojaanipäev

Sitten olikin aika suunnata mega-alueelle sisään. Rekisteröinnissä ei ollut jonoa ja alta puolen minuutin olimme sisällä alueella. Myyntikojuja oli paikalla suunnilleen sama määrä kuin Suomen megoissa on ollut. Sillä erotuksella, että täällä kaikki yhtä lukuunottamatta olivat keskittyneet geokätköilytuotteiden myyntiin. Suomessahan on ollut tarjolla myös kiipeilyvarusteita ja muuta ulkoiluun liittyvää. Geojaanipäevillä oli geokätköilykauppoja ja yksi lautapeliyritys, joka oli tehnyt geokätköilyaiheisen lautapelin. Tutustuimme peliin pikaisesti paikan päällä ja ostimme yhden mukaan. Pitääpä testata myöhemmin, onko uudesta pelistä mihinkään. Arviota on siis luvassa blogiin.

This slideshow requires JavaScript.

Jonoja megassa ei monien muiden megojen tapaan näkynyt. Ainoa jono oli iltaruokailussa. Muuten joka paikkaan pääsi milteipä jonottamatta. Edellisessä Suomen megassa tuli vietetty suurin osa päivästä jonottaen lab cacheille. Geojaanipäevillä homma oli hoidettu hieman toisin. Alkuun emme löytäneet lab cacheja ollenkaan, koska emme tajunneet ladata .GPX tiedostoa geocaching.com sivustolta. Lopulta, juteltuamme Jon-Paul Barrin kanssa, saimme tietää, että rekisteröintiteltassa oli ollut lappuja, jossa oli labien koordinaatit, mutta ne olivat loppuneet kesken. Nyt siellä oli pyödässä teipattuna lappu, jossa koordinaatit labeille oli näytillä. Tässä vaiheessa tuli mieleen ladata puhelimella .GPX labeista ja sen avulla labien löytäminen oli helppoa.

Niin labien löytäminen. Toisin kuin Suomen megoissa lab cachet eivät kaikki suinkaan olleet tapahtuma-alueella. Vain kaksi kahdeksasta labista oli mega-alueella ja loput olivat n. 10 km säteellä Mega-alueesta. Ratkaisu oli meille uusi, mutta toisaalta varsin toimiva. Labeilla ei ollut suurempaa ruuhkaa. Toisaalta vain kaksi lab cacheista oli miehitetty. Toisella miehitetyistä lab cacheista sai tehdä oman rintamerkin, toiselta löytyi pop up -kahvila. Muut lab cachet olivat hieman tylsiä, etsi sana muistolaatasta, etsi vuosiluku jne. tyyppisiä.

Juoksupokeri

Toinen mielenkiintoinen aktiviteetti oli jo aiemmin mainittu Poker Run. Ideana siinä oli vierailla joissakin (tai kaikissa) ilmoitetuissa 14 pisteestä, joissa viidestä löytyy kirjekuoria. Kirjekuoressa on pelikortti, mutta kirjekuorta ei saa avata. Viidestä kirjekuoresta muodostuu pokerikäsi, joka avataan vasta kuoria palautettaessa. Parhaat kädet voittivat palkintoja, kuten Garminin Monterra -GPS:n tai täydellisen kiipeilysetin. Mehän luovutimme heti ensimmäisen kohteen jälkeen, josta ei löytynyt kirjekuorta. Mitä haastattelin Poker Run -kohteita kiertäneitä geokätköilijöitä, niin aikaa kului neljästä tunnista ylöspäin pisteiden kiertämiseen. Poker Run kohteet olivat aika hajallaan, ehkä noin 20 km säteellä itse tapahtumapaikasta, joten kiertämistä niissä riitti.

Valitettavasti Poker Runissakin järjestelyissä oli pieniä ongelmia. Poker Run kohteiden koordinaatteja ei julkaistu geocaching.comin announcementilla eikä tapahtuman omilla sivuilla vaan ainoastaan tapahtuma-alueella ja Facebookissa. Päivän aikana törmäsin useampiin suomalaisiin kätköilijöihin, jotka olisivat halunneet osallistua Poker Run -tapahtumaan, mutta eivät olleet löytäneet koordinaatteja.

Alun perin ilmoitettiin, että vierailtavia Poker Run -kohteita on 12. Kuitenkin Facebookissa kohteita julkaistiin 14 kpl ja yksi bonuskohde. Tapahtuma-alueella kohteita julkaistiin 10 kpl, eli heillä, jotka olivat jo perjantaina paikalla, oli helpompaa löytää kirjekuoret kuin muilla.

Muutoin Poker Run on ideana mitä mainioin. Miksei tällä idealla voisi järjestää ihan tavallistakin miittiä? Lisäksi Poker Runin kohteet olivat siihen osallistuneiden kätköilijöiden mukaan huolella valittu. Jokaisen Poker Run -kohteen lähellä oli kätkö (n. 20 – 100 metrin päässä). Nämä kätköt, joiden lähellä Poker Run -pisteet sijaitsivat, olivat pääsääntöisesti hienoja toteutuksia tai sitten muuten vain erittäin hienoja paikkoja. Mikä siis olisikaan parempi tapa esitellä ympäristöstä löytyviä hienoja paikkoja ja kätköjä Mega-vieraille?

Koko kokkoko?

Mega-alueelta löytyi melkein kaikki tarvittava. Myyntikojuja, ruokaa, aktiviteettia. Paikalla oli hurja Kiiking-keinu, jossa rämäpäisimmät keinuivat keinun ympäri. Ainoa, mikä oikeastaan puuttui oli varjo. Aurinko oli todella paahtava ja alueella ei pystynyt kovin kauan kiertämään, ennen kuin oli pakko hakeutua varjoon. Ilmeisesti myös telttafirma oli aamupäivällä mokannut ja kauppiaat joutuivat myymään aamulla tuotteitaan taivasalla. Kun tulimme paikalle yhden aikaan, teltat olivat kuitenkin jo pystyssä.

Alue sinänsä oli kuin tehty Megaa varten. Alueelta löytyi esiintymislava, WC:t ynnä muut tarvittavat. Tietysti sateella suojaa olisi voinut tulla ikävä, mutta niinhän se aina menee ulkoilmatapahtumissa. Alue oli koko päivän kansoitettu, mutta vain klo 19 ohjelman aikana paikalla oli väkeä niin paljon, että tunsi olevansa mega-tapahtumassa. Muutoin paikalla oli normaalin miitin verran väkeä. Mikä oli tavallaan kiva, mutta toisaalta jos hakee fiilistä väentungoksesta, niin se jäi saamatta.

Ohjelmassa oli puheita järjestäjiltä ja Geocaching HQ:n lackeylta (= HQ:n työntekijä), arvontoja ja Viron vuoden 2015 paras kätköäänestyksen eri kategorioiden palkintojen jako. Illalla alueella sytytettiin kokko. Lisäksi tarjolla oli stand uppia englanniksi ja Maarjan musisointia. Illalla viimeisenä aukesi yökätkö. Yökätkö ei ollut lab-kätkö, eikä myöskään muutoin virallisesti julkaistu kätkö. Idea oli, että Mega-vieraat suunnistavat kätkölle alueelle ripoteltujen valojen avulla. Perillä metsikössä oli asennettu kaiuttimia, joista kuului eläinten ääniä. Eteenpäin kuljettaessa paikalla oli valkoiseen pukuun puettu susi ja metsästä kuului suden ulvontaa. Loppupisteellä alkoi muodostua jonoa ja sieltä löytyi Lego-palikoista koottu kätkörasia, joka nappia painamalla aukesi ja esiin nousi logikirja.

Yökätkön purkki näytti tältä

Yökätkön purkki näytti tältä

Geojussipäivä

Kaiken kaikkiaan Viron ensimmäinen mega oli varsin onnistunut. Viihdyimme tapahtumassa tosi hyvin. Ainoastaan pientä petrattavaa olisi tiedotuksessa ja muutamassa muussa pienemmässä asiassa. Erilaisia tapahtumia oli päivän aikana todella paljon ja ne olivat mielenkiintoisia ja koska aktiviteettia oli paljon, ei labien mielikuvituksettomuus jäänyt häiritsemään. Sen sijaan oli mukavaa, ettei mihinkään tarvinnut jonottaa. Etenkin pienen lapsen kanssa tätä arvosti suuresti. Labeissakin oli selkeästi haettu sitä, että vierailijat tutustuvat alueeseen paremmin.

Geojaanipäev-megan hauska yksityiskohta piilee siinä, että siellä oli enemmän osallistujia muista maista kuin Virosta. Virosta oli n. 170 osallistujaa ja loput muista maista. Suurin osa Suomesta ja Ruotsista sekä muista Baltian maista. Lisäksi paikalla oli paljon Saksalaisia osallistujia.

Geojaanipäeviltä poiki muutama juttuidea, jotka ovat tulossa blogiin ennemmin tai myöhemmin. Ajattelin koota vielä vinkkipaketin Viroon matkustavalle kätköilijälle, kun matkalla tuli mieleen muutama juttu, mistä voisi olla iloi muillekin. Lisäksi luvassa on videota tapahtumasta, kunhan vain saan sen editoitua. Myös FTF-pelistä varmasti tulee jonkin näköinen arvio, kunhan sitä ehditään pelaamaan useampi kierros. Ja ehkä jossain kohtaa luvassa on vielä eräs postaus, johon myös idea tuli tällä reissulla. Siinä tosin voi mennä vielä hetki 😉

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.