Kohtaamisia kätköllä: Kyy

  • weellu 

Kevät on kätköilijän parasta aikaa. Aurinko lämmittää, luonto puhkeaa kukkaan ja kätköt ovat paljastuneet lumen alta. Vielä eivät pusikot ole kasvaneet haittaamaan kulkemista, eivätkä hyttyset kiusaa. Ikävä kyllä kevät herättää pikku hiljaa luonnon ei niin mukavat asiat ja myös käärmeet kömpivät esiin horrostamispaikoistaan. Kätköilijän kannalta tämä tarkoittaa sitä, että maastossa pitää varautua kohtaamaan kyy ja varustautua asianmukaisesti.

Kohtaaminen

Itse kohtasin pääsiäisen kätköilyreissulla Rauman suunnalla kyyn kahdesti. Se ei vielä ole edes henkilökohtainen ennätys, sillä kerran Ahvenanmaalla kätköillessäni vastaan tuli kolme kyytä ja rantakäärme samalla kätköllä. Ei kuitenkaan ole kovin yleistä, että saman päivän aikana useamman kerran kohtaa kyyn eri kätköillä. Yleensä kyitä näkyy muutaman kerran kesässä kohtuullisen aktiivisella kätköilyllä.

Tällä kertaa ensimmäinen kyy luikerteli vastaan tiellä matkalla kätkölle. Tässä tapauksessa kohtaaminen ei aiheuttanut sen kummempia sydämentykytyksiä, koska kyy on nähtävissä jo kaukaa (kuva 1) ja kaivoimmekin kameran autosta ja kävelimme hieman lähemmäksi ottamaan kuvaa.

Kuva 1 - Tällainen kyy luikerteli vastaan kätkölle mennessä pääsiäispäivänä.

Kuva 1 – Tällainen veijari luikerteli vastaan kätkölle mennessä pääsiäispäivänä.

Tilanne muuttuu huomattavasti hankalammaksi kun kyy tulee vastaan metsäisessä maastossa. Monesti kyyn väritys vaihtelee riippuen kyyn elinalueesta. Yleisesti sinertävät ja harmaat kyyt ovat koiraita ja ruskeat naaraita. Musta kyy voi olla kumpaa sukupuolta vain. Myös eri värisiä kyitä esiintyy riippuen elinolosuhteista, mutta varma tunnusmerkki on selässä koko pituudella esiintyvä sahalaita. Joskin aivan mustimmilla yksilöillä tätä voi olla hankala erottaa.

Värityksestä johtuen kyy maastoutuu luontoon hyvin ja sitä on hankala äkkiseltään huomata (kuva 2 ja etenkin kuva 3). Näin kävi myös pääsiäispäivänä toisen kyyn kanssa.

Kuva 2 - Kyy matkalla kätköltä pois päin.

Kuva 2 – Kyy matkalla kätköltä pois päin.

Kuva 3 - Etsi kuvasta kyy. Kyy maastoutuu melko hyvin ja sitä voi olla polulla kulkiessaankin hankala huomata.

Kuva 3 – Etsi kuvasta kyy. Kyy maastoutuu melko hyvin ja sitä voi olla polulla kulkiessaankin hankala huomata.

Olimme matkalla kätkölle kun yhtäkkiä rupesi kuulumaan voimakasta sihinää jalkojen juuresta. Säpsähdin ja pomppasin metrin sivuun ja jäin kuuntelemaan sihinää. En huomannut kyytä, mutta kun sihinä vain voimistui päätin pomppia muutaman metrin päähän kivelle kuuntelemaan ja tarkkailemaan tilannetta mielummin kuin jäädä paikoilleen odottamaan mitä tapahtuisi. Hetken kuluttua sihinä lakkasi ja jatkoimme matkaa kiertäen paikan. Tällä kertaa siis kyy jäi näkemättä, mutta melko varmasti sihinä oli kyyn ääntelyä. Arvelen näin, sillä kyy ei mitenkään tarkoituksella yritä hyökätä ihmisen kimppuun ja se pyrkii välttämään puremista, jos se vain on mahdollista. Sen sijaan kyy yleensä varoittaa sihisemällä. Pureminen on kyylle saalistuskeino ja vihoviimeinen puolustuskeino, jos mikään muu ei enää auta. Itse sain tästä välikohtauksesta mahtavan adrenaliinipiikin ja sydämentykytykset. Ihan näin lähellä ei ole tainnut kyyn purema olla aiemmilla kätköreissuilla, vaikka käärmeitä on tullut vastaan monta.

Ihmisen kohdatessaan kyy yrittää ensisijaisesti paeta ihmistä tai pysytellä piilossa ja huomaamattomana. Siksipä kovin usein kyitä ei kätköreissulla tulekaan vastaan – ne ovat piilossa jossain lähistöllä. Jos kyy tuntee itsensä uhatuksi, se alkaa ensimmäisenä äännellä. Kyy puhisee ja sihisee voimakkaasti. Jos tämä ei auta, nousee kyy iskuasentoon muttei vielä hyökkää. Kyy voi tehdä valeiskuja, joissa se ei edes avaa suutaan eivätkä iskut välttämättä edes osu kohteeseen. Vasta jos tämän jälkeenkin kyy kokee itsensä uhatuksi, se yrittää purra. Joskus kyy saattaa purra varoitukseksi ilman myrkkyäkin. Lisäksi nuoret kyyt ovat huonompia säätelemään myrkyn annostusta purressaan, niin ne ovat monesti vaarallisempia, koska myrkyn annostus voi olla suurempi.

Käyttäytyminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä ja arvaamatontakin ja jotkut yksilöt voivat purra ilman sen kummempaa varoittelua. Käärmeen käytöstä on vaikea ennustaa. Siksi kannattaakin varustautua maastoretkeen kumisaappailla ja katsoa kiven alle ensin ennen kuin tunkee kätensä sinne. Myös puukeppi on hyvä koetin kiven alusiin, jolloin käy nopeasti selville onko turvallista laittaa kätensä kiven koloon vai ei. Kyyt kun monesti majailevat samoissa paikoissa kun kätköpurkit. Pistosuojahanskat saattavat suojata kyynpuremalta, mutta itse en lähtisi kuitenkaan kokeilemaan onnea – aina kun on olemassa mahdollisuus, että kyy pureekin hanskan ohi käsivarteen. Lisäksi hanska ei välttämättä pysäytä kyyn puremaa. Toki pistosuojahanskoista voi apuakin olla riippuen vähän tuurista.

Kyyn purema

Kyyn pureman tunnistaa kahdesta yleensä 3-4 mm etäisyydellä toisistaan sijaitsevasta pistoreiästä. Purema voi olla muun näköinenkin. Kyyn myrkky sisältää kudosta vaurioittavia aineita, jotka aiheuttavat alkuun purema-alueella kudostuhoa ja turvotusta. Myöhemmässä vaiheessa myös muita oireita ilmenee. Jos kyyn purema aiheuttaa nopeasti vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, on kyseessä allerginen reaktio puremaan.

Suomessa kyy puree vuosittain noin sataa ihmistä. Ilmeisesti kuitenkaan kyyn puremaan ei ole viime vuosina kuollut kukaan, mutta puremaan on syytä suhtautua erittäin vakavasti. Pureman uhrin pitäisi yrittää pysyä rauhallisena ja mahdollisimman liikkumatta. Raajaa, johon kyy on purrut, pitäisi liikuttaa mahdollisimman rauhallisesti. Mielummin ei ollenkaan. Raaja olisi hyvä lastoittaa, vaikkapa oksaa apuna käyttäen. Lisäksi voi tietysti soittaa hätänumeroon lisäohjeiden saamiseksi. Pureman saanut olisi syytä kantaa paikalta pois, jos purema on kohdistunut jalkaan. Jos purema on kohdistunut käteen, voi uhri itse liikkua rauhallisesti pois paikalta.

Vaikka kyyn purema ei ole terveelle aikuiselle normaalisti hengenvaarallinen, on sen vaikutusta mahdotonta arvioida etukäteen ja siksi pureman saanut on saatava mahdollisimman nopeasti lääkärin tarkastettavaksi. Puremakohtaa ei pidä kosketella saatika leikellä, eikä myrkkyä voi imeä pois. Myöskään kiristyssidettä ei nykytietämyksen mukaan tulisi purtuun raajaan laittaa.

Kyypakkaus

Kyypakkauksen eli hydrokortisonitablettien tehosta ei ole luotettavaa näyttöä kyyn pureman hoidossa. Tosin ei siitä haittaakaan ole ja kyypakkaus helpottaa kyyn pureman oireita. Ei kannata kuitenkaan kuvitella, että kyyn pureman jälkeen otetaan vaan nappi kyypakkauksesta ja kätköily jatkuu. Ei, vaan kyllä se kätkökierros oli sitten siltä erää siinä kun purema tulee. Lisäksi on syytä hakeutua samoin tein lääkäriin. Kyypakkaus on kuitenkin hyvä olla mukana – etenkin jos uhri saa puremasta allergisen reaktion, voi pakkaus helpottaa oloa kummasti. Lisäksi tabletilla on varmasti psykologinen vaikutus ja rauhoittaa pureman saanutta henkilöä.

Kuva 4 - Kyypakkaus on aina hyvä olla kätköilyrepussa mukana.

Kuva 4 – Kyypakkaus on aina hyvä olla kätköilyrepussa mukana.

Kyypakkauksella on viimeinen käyttöpäivä eli se menee vanhaksi. Viimeinen käyttöpäivä kannattaa tarkistaa aina vuosittain vaikkapa näin keväällä kun asia on kyiden heräämisen takia ajankohtainen. Itse huomasin, että oma aina kätköilyrepussa mukana kulkeva kyypakkaus oli mennyt vanhaksi jo viime vuonna (kuva 5). Kun käy näin, pitää ottaa vanhat pillerit mukaan, lampsia apteekkiin ja palauttaa vanhat pillerit sekä ostaa tilalle uusia tuoreita.

Kuva 5 - Kyypakkauksen vanhentuminen kannattaa tarkistaa vähintään vuosittain.

Kuva 5 – Kyypakkauksen vanhentuminen kannattaa tarkistaa vähintään vuosittain. Kuvan pakkaus oli mennyt vanhaksi jo toukokuussa 2013.

Kyyn kohtaaminen luonnossa säikäyttää aina hetkeksi ja kohtaamisen jälkeen sitä on huomattavasti varovaisempi ja tömistelee jaloilla kulkiessaan kivikkoisilla ja kallioisilla paikoilla. Töminä onkin hyvä tapa pelottaa kyyt pakoon kulkiessaan, sillä kyyt eivät kuule juuri mitään, mutta aistivat maan värähtelyn kaukaakin.

Pikku hiljaa kohtaamisen jälkeen varovaisuus kuitenkin unohtuu taas, kunnes kyy  tulee seuraavan kerran vastaan maastossa. En tiedä miten kyihin voisi varautua siten, että niiden olemassa olon muistaisi aina kätköillessään. Ei kai mitenkään, mutta yleisesti kannattaa koittaa olla varovainen ja varustautua kumisaappain kulkiessaan kätköille, joissa esimerkiksi on käärmeattribuutti. Tuskin se kätkönomistaja sitä turhaan on kätköönsä laittanut.

Leave a Reply

Your e-mail address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.